Kevättä ja kasvua

Kevät on kasviharrastajalle sitä kulta-aikaa, kaikki herää kasvuun ja aurinko hellii vielä lempeästi, eikä polta lehtiä tai kuivata ruukkuja ennätysajassa. On aina yhtä ilahduttavaa nähdä uuden lehden, taimen tai nupun pilkistävän ruukusta ja siinä on jotain niin perinjuurin tyydyttävää, kun saa kasvit kasvamaan. Kukkien ihastelu ja hoito on rentouttavaa ja koko harrastukseen liittyy niin paljon ihania puolia, kuten tiedon hankinta, uusien lajien etsiminen, kasvien lisääminen pistokkaista, kasveilla sisustaminen, tämä blogin pito ja kasvien kuvaaminen ja pistokkaiden vaihtaminen toisten harrastajien kanssa. Joskus vielä jos pääsisi bongailemaan isompaan kaupunkiin kasvitieteellistä puutarhaa ja myymälöitä!

Sain eilen uuden suihkepullon, jonka tilasin Kärkkäisen nettikaupasta, koska oman kylän kaupoissa on vain halpispulloja. Tämä uusi on paljon kehuttu Plastexin 350 ml vetävä pullo ja se on kyllä näin ekojen käyttökertojen perusteella ihan mahtava! Pieni miinus pienestä koosta, mutta suihke on hienojakoista, pullo on käteensopiva, kahva ei ole liian jäykkä painaa, yhdellä painalluksella sumua tulee pitkään ja useammalla painalluksella saa jatkuvan sumutuksen. Sumu tulee sopivalla paineella, niin että se yltää pitkälle ja se on helppo suunnata juuri oikeaan kasviin. Pullon hinta vaihteli nettikaupoissa 8-6 euron välillä.

Aamun sumutuskierroksella katselin samalla ihania uusia lehtiä, joita löytyi suurimmasta osasta ruukkuja. Timanttiananas tuntuu rakastavan uutta kasvualustaansa, laitoin sen jokin aika sitten kaarnaan kasvamaan ja se on nyt tuota kirkkaanpinkkiä latvustaan kasvattanut.

Kastelin myös kaktukset ja aaloen, joista on kyllä aina vähän hankala janoa nähdä. Mutta jos multa on rutisevan kuivaa, juuret näyttää kuivilta ja kasvi on hiukan kurtistuneen oloinen, se vaikuttaisi kastelulla hoidettavalta tilanteelta. Nuo on aika valoisalla paikalla länsi-ikkunalla. Istuttamani pitaijan eli tarhametsäkaktuksen siemenet itivät hyvällä prosentilla ja niissä alkaa olla sirkkalehtien päällä ensimmäisiä hentoisia piikkejä. Esittelen kaktukset joskus tarkemmin, ne on kaikki vielä aika pieniä.

Peikonlehdet on kevään tullen innokkaasti kasvattaneet uusia lehtiä ja tuolle isommalle pitää varmaan kunnollinen tuki laittaa, jota pitkin se pääsee kiipeämään. Sille nimittäin on nyt alkanut kasvaa ilmajuuria, joita se käyttää kiipeilyyn.

Siroliuska-aralia on tehnyt myös kunnon kasvuston latvaan, hurjasti uusia lehtiä. Se rakastaa valoisaa kasvupaikkaa tuossa eteläikkunalla. Sen pienet lehdet on kyllä tuhottoman söpöjä, miniversioita. Nuokkupapinkaurakin on tehnyt jo useita uusia alkuja pistokkaiden tyveen, varmaankin onnellisena siitä, että viimein ymmärsin alkaa sitä kastelemaan tiheämmin. Varoin alkuun kovasti kastelemasta liikaa, kun pelkäsin hukuttavani kasvit kaikessa innokkuudessani.

Kliivialla on paitsi uusia lehtiä, myös poikanen ruukussaan. Sen voi jossain vaiheessa ottaa omaan ruukkuunsa kasvamaan. Se menee sitten varmaankin työkaverille. Unelma siinä vieressä on minulle ihan uusi tuttavuus, jonka vasta laitoin uusiin multiinkin. Se näyttää myös kasvavan, vaikka hiukan myös on kuivatellut lehdenpäitä.

Pieni pitsilehteni viihtyy kivasti omassa lasipurkissaan, jossa on pohjalla kaarnanpaloja ja vettä. Siellä on pitsilehdelle mukavan kosteaa. Näitä pitää kyllä saada useampaa väriä.

Banaanin lehtitötterö on ihanan rehevä, värikäs ja iso. Tuo banaani kasvaa kamalaa vauhtia ja se pitää kyllä laittaa pian isompaan ruukkuun ja vahvempaan multaan. Banaanin vieressä on limen värisillä raidoilla oleva traakki, joka on vielä niin vauva, että sillä ei ole vartta. Tämä kaunis latvus vain. Traakki saa myös pian uuden kasvualustan, se on vielä ostomullassa.

Kultaköynnös ja kihara rönsylilja viihtyvät amppeleissaan, rönsyliljasta olen ottanut rönsyjä jo pistokkaiksikin. Minulla on myös vihreä rönsylilja, joka ei ole vielä ehtinyt tehdä rönsyjä, koska on niin vasta istutettu. Länsi-ikkunalla roikkuva Krimson Princess-hoya ja kirjojuoru Purple Joy tekee molemmat myös kaunista uutta kasvua. Hoyan pienimmän lehdet on aivan miniliinejä!

Tillandsian uusi kasvu tulee tuolta lehtiruusukkeen keskeltä ja tässä kuvassa näkyy hienosti lehtien lyhyt nukka, jonka avulla kasvi imee ilmasta kosteutta ja ravinteita. Tämä on yksi uusista tillukoistani, joka tosiaan oli aivan erinnäköinen tullessaan, koska oli aika kuiva. Tämä laji menee kuivuessaan kasaan ja liotuksessa avautuu kauniisti.

Keittiön kasvit on pohjoisikkunalla, olen yrittänyt valita sinne hieman hämärämmässä pärjääviä lajeja. Nekin kasvavat kovasti, marraskuunkaktus on kauniin värinen viininpunertavine lehtineen ja uusi kasvukin on punertavaa. Korallikaktus näyttää myös viihtyvän pohjoisikkunalla ja pennimuorikin näyttää hyvältä. Aarnipeikonlehti oli ostettaessa aika surkeassa kunnossa, ihan kuiva ja lehdenalut oli kurpsahtaneita. Uudet mullat ja hellä hoiva on saaneet sen virkustumaan paljon ja lehtikääröt avautuivat. Uusiakin kääröjä on jo tullut, vaikka tämä on tullut meille vasta viikko sitten.

Siinäpä pieni esittelykierros ja parhaita paloja kuvina kevään merkeistä meidän talossa. Täytyy ottaa kuvia sitten soilikeista ja pääsiäiskaktuksesta, kunhan avaavat kunnolla nuppuja. Soilikeissa on valtavat määrät nuppuja tulossa, kukinta on siis jo käynnissä ja koko ajan avaa lisää kukkia.