tiistai 24. maaliskuuta 2020

Lisää saniaisia

Tein kalliin kotimaan hyväksi taas eilen pienen osani, kun kävin kannattamassa oman kylän kukkaputiikkia kukkaostosten muodossa. Osa katselemistani saniaisista oli tottakai jo mennyt, mutta oli siellä vielä neljä ihanaista jäljellä ja ostin niistä kolme. En saanut kaikista otettua oikein hyviä kuvia, kun muuteltiin kattovalaisimia ja paras kukkienkuvauspaikka meni sen takia piloille. Pitää virittää joku parempi paikka kuvaamiseen. Otin nyt alustavasti jotain kuvia salamalla ja muutaman ilman salamaa, surkeita kuvia mutta pääsenpä kuitenkin esittelemään nämä.




Ihan ekana ostin tavallisen saniaisen, eli kaarisulkasaniaisen (Nephrolepis exaltata). Se on se perinteisin saniainen ja näitä on tosi yleisesti myynnissä eri liikkeissä. Tämä on vielä aika pieni yksilö, nämähän voi kasvaa todella suuriksi.


Seuraava oli tämä sanikkalaji (Pteris dentata), jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä ollenkaan. Sen lehdet on aika supussa, jännä nähdä onko tämä nyt sen pysyvä tila vai avautuuko ja ojentuuko lehdet enemmän sen kasvaessa.




Viimeisenä valitsin tällaisen idänhärkylän (Polystichum tsus-simense). Se oli aika kuiva ja osa lehdistä oli vaurioitunut pysyvästi, mutta sain tämän kaupanpäällisinä. Se elpyi jo illan aikana paljon, kun kauppias kasteli sen pakatessa.




Aion tämän kolmikon nyt sitten laittaa kylppäriin, siellä on kaksi perinteistä, pientä kylppäri-ikkunaa aika korkealla ja ne on itään päin. Eli aamuaurinkoa olisi tarjolla ja kosteutta. Toki vähän lämpökin saunailtoina nousee, mutta jospa kestäisivät sen. Pitää alkaa väsäämään sopivat amppelit.

Nämä saniaiset maksoi 12 euroa kappaleelta, mutta tosiaan tuon idänhärkylän sain kaupan päälle eli edullista oli. Sinne jäi vielä pesäraunioinen, dellainen laji jolla on lehden kärjet liuskoittuneet. Hieno sekin, mutta jäi tällä kertaa ostamatta. Toivottavasti saan vielä lisääkin saniaisia, ne on tosi kivoja!






sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Ripsiäispetopunkit

Odotetut ripsiäispetopunkit tuli perjantaina ja jo samana iltana ne levitin kasveihin. Tilasin ne Biotukselta, hinta 25 000 petopunkille toimituskuluineen oli vähän päälle 30 euroa. Ne oli tosi hyvin pakattu styroxlaatikkoon, mukana oli kylmäpakkaus. Itse ötöt oli pahviputkilossa kantoaineessa, joka on kai lesettä ja vermikuliittia. Ne suositellaan ripoteltavan lehdille ja mukana oli hyvät ohjeet.





Kastelin ja sumutin ennen levitystä kaikki kasvit, ettei tarvi sitten saman tien olla huuhtelemassa kantoaineita kastelulla lehdiltä pois. Osalle kasveista on hankala saada ripoteltua mitään lehtien päälle, mutta yritin saada kaikille sinne tuuheimpaan kasvustoon tuota laitettua. Tämä määrä riitti ihan hyvin näille kasveille, keskimäärin noin ruokalusikallinen per kasvi vähän koosta riippuen. Toivottavasti tämä nyt tehoaa!




Ennen noiden levitystä peikonlehteen oli ilmestynyt taas uusia ripsiäistoukkia, niitä oli lehtihangoissa. Nyt niitä ei enää näkynyt, en tiedä onko petopunkit jo sitten tehneet töitä vai piiloutuiko toukat kantoaineen ripottelun takia. Muutama kuukausi menee, että näkee tulokset. Jos uusia toukkia ei enää kuoriudu, on häätö onnistunut. Tilaan ehkä kesällä lisää näitä, varmuuden vuoksi. Ripsiäispetopunkit on tosi pikkuisia ja ne kipittää tosi vauhdikkaasti. Ne näkee kyllä normaalinäköinen myös paljaalla silmällä, mutta helpommin näkee otsalampulla ja suurennuslasilla. Symppiksiä!


Tutkailin viimeksi kasveja kuvatessa niissä kipittäviä pieniä punkkimaisia öttiäisiä ja sain selville, että ovat kasveille harmittomia maaperäpunkkeja. Ne syö mm. harsosääsken toukkia, eli erittäin toivottuja ovat. Harsosääskiä ei olekaan nyt ollut, ne on syksystä kyllä hävinneet. Silloin niitä oli vielä aika paljon.




Nyt jo aurinko paistelee selkeällä säällä niin kuumasti, että täytyy käyttää kaihtimia muiden paitsi kaktusten kohdalla. Hyvinkin pitää alkaa järkkäilemään kasveja uudelleen, että saan varjoisammassa viihtyvät pois kovimmasta paahteesta. Huomenna meinasin piipahtaa vielä lempparikaupassani ja ostan kyllä niitä ihania saniaisia, joita siellä oli hyllyllinen. Jee!


torstai 19. maaliskuuta 2020

Ötököitten odottelua

Ripsiäispetopunkit on matkalla, pitäisi huomenna olla perillä. Toivottavasti ovatkin, etteivät ehdi kuolla postissa viikonlopun aikana. Nyt on koronaviruksen takia koko Suomessa poikkeustilanne ja kuljetukset voi viivästyä. On kyllä monella lailla kummallinen tilanne maailmanlaajuisesti ja Suomessakin rajat kiinni, koulut suljettu ja ihmiset pyritään pitämään kotonaan. Itse työskentelen hoitoalalla, joten käyn töissä normaalisti, mutta monella alalla on iso kriisi lomautuksineen ja firmoja menee konkurssiin. Uutta, outoa ja pelottavaa!

No, kasvirintamalle koronaviruksella ei ole ollut vaikutuksia, kukkaset kasvaa ja nauttii lisääntyneestä valosta. On päästy jo näkemään sekin, että aurinko on paahtanut länsi-ikkunalla olevia sanikoita liikaa ja ne ehti vähän nuupahtaa, samoin aaltomaija. Onneksi eivät kuivahtaneet, sain ne kunnon kastelulla ja sumuttelulla elpymään. Kivalta näyttää uusine lehtineen viheradiantumi ja unelma, ja onhan pesäraunioinenkin aivan hienona, tosin sillä vasta uudet lehdet on nousemassa.







Tetraspermalla on uusi, isolta vaikuttava lehti tulossa, se kasvaa kovaa vauhtia. Myös hopeaköynnös pukkaa uutta. Kultsi Neon on tuuhentunut paljon ja Happy Leafilla on kauniin kirjavia uusimmat lehdet.









Tämä lehtikaktuksen pistokas alkoi niin innolla kasvaa, sillä on tuollainen pieni tiitti tuolla juurella. Jännä nähdä mikä sieltä pukkaa.



perjantai 13. maaliskuuta 2020

Onni on iso kukkapöytä

Onneksi sain hankittua noin hienon ja ennen kaikkea ison kukkapöydän tuohon länsi-ikkunoille. Se on osoittautunut tarpeelliseksi, kun kasvi-innostus vain laajenee ja lajivalikoima kotona kasvaa kasvamistaan. Eiliset hankinnat sujahti pienen sommittelun jälkeen niin mukavasti entisten sekaan. Tuo on nyt jonkin aikaa ollut ihan lempinurkkaus katsella, siellä riittää seurattavaa kun aaltomaija elelee ja tanssahtelee omia aikojaan ja lehtien muotojen, värien ja rakenteiden välillä on niin paljon vaihtelua.





Sää on ollut nyt pilvinen ja harmaa, mutta valon määrä on silti pitänyt kasvit kasvussa. Silkkimaijan lehtipiikit venyy, pesäraunioiselle on tulossa uusia lehtiä ja ah niin kaunis viheradiantumi on tehnyt tosi paljon uusia lehtiä myös, ne on tuollaisia heleämmän vihreitä.





Laitoin kultaköynnös Neonille tuollaisen sen värisen suojaruukun, näyttää aika kivalle. Uusin lehtikaktus muutti amppeliin ja miniterraariossa olisi tilaa jollekin kasville, kun vain keksisi sopivan. Joku pieni sanikka olisi sinne kiva ehkä. Tuon muorinkukan otan sieltä kohta pois ja laitan omaan ruukkuunsa. Pitsilehti on kyllä tosi kaunista, mutta kaipaisin tuonne jotain vaihteluakin.




Ostin kylän toisesta kukkakaupasta kaksi kookostukea, toinen tulee isolle peikonlehdelle ja toinen varmaan tetrikselle. Nämä oli yllättävän halpoja, vain 5,50 ja pienet oli 4e kappale. Odotin kalliimmaksi. Samalla katselin toki muunkin tarjonnan kaupassa, siellä oli upeaa tosi tummalehtistä ja uurteista muorinkukkaa, erilaisia saniaisia, kauniita perhosorkideoita, erilaisia posliinikukkia...olisin helposti saanut sieltä auton täyteen kasveja! Ostin nyt kuitenkin vain pinkin muulinkorvan, joka on aika ryvettynyt ja siinä on vain kaksi lehteä pystyssä. Saa nähdä saanko sen elpymään, tämä on tosi kauniin värinen, kuten eilen ostamani Dark Mariakin.





Sain kasveja katsellessani virtapiikin ja roudasin käytöstä poistuneen akvaarion aluspöydän olkkariin kukkapöydäksi. Saan siihen siirrettyä sitten nuo suoraa auringonpaistetta kaihtavat muulit, maijat ja sanikat sekä unelman. Näin sitä sai taas lisätilaa uusille kasveille, hihhii! Tämä on sen verran syrjässä, että vain kirkkaimman kesäajan voi pitää kasveja ilman lisävaloja.