Lopetin juoruilun (melkein)

Sain vihdoin aikaiseksi penkoa kunnolla kaikki juorut ja niinhän niissä kaikissa oli ripsiäisiä. Tai ainoa, mistä en löytänyt toukkia enkä eläviä on Baby Bunny Bellies, muissa oli niin aikuisia kuin toukkiakin. Tuossa kuvassa näkyy Baby Bunny Bellies, joka on hienon näköinen talvenkin jälkeen.

Pistin tohisemaan ja pätkin kaikista puhtaimman näköisistä oksista pistokkaat ja nakkelin loput kasvit roskiin. Pistokkaat sai Sprutzitit niskaan ja pussitin ne 48 tunniksi, tänään sitten huuhtelin ja pitää laittaa ne multiin huomenna. Kaikkiin oli 48 tunnissa tullut kosteissa pussioloissa kunnon juurenalut, eli tehokas juurrutuskonsti! Kuvassa näkyy purppurajuorussa ripsiäisen toukkia ja tyypillisiä vaurioita.

Vaikka en myrkkyjä kannatakaan, käytin nyt tuota pyretriinipohjaista Sprutzitia pistokkaille, koska ripsiäisiä oli niin paljon. En laita juoruja nyt toisten kasvien sekaan, vaan kauemmas omalle hyllylleen toipumaan, ettei petopunkit kuole. Olen nimittäin nähnyt edelleen eläviä petopunkkeja, tosin vielä aamullakin tapoin useita ripsiäisentoukkia Peperomia Rossosta... Laitoin Biotukselle sähköpostia, että kuinka kannattaisi toimia, kun ripsuja näkyy näin kuukauden jälkeen petopunkkien hankkimisesta. Vastasivat nopeasti ja ystävällisesti, että voi mennä aikaa, että pedot pääsee niskan päälle, koska ripsiäisiä kuoriutuu kasvien solukoissa koko ajan lisää. Suosittelivat uusimaan petopunkituksen, eli pitää katsoa vielä sen aikaa kun eläviä petoja näkyy ja tilata uudet sitten.

Kalanruotokaktus kasvaa mukavasti. Sillä näkyy hauskasti yhdessä lehdessä kolme eri kasvuvaihetta, neli- ja kolmisärmäinen sekä tämä lopullinen lituskavaihe. Hoya retusa on melkoisen risukasan näköinen, on kyllä mahdottoman huvittava ja sympaattinen kasvi. Se on myös nyt kasvanut innokkaasti.

Ostin Kekkilän pinkkiä, eli kastelulannoitetta. Se on tosi riittoisaa ja liukenee hyvin veteen, tuo pieni sanko maksoi noin 8 euroa ja sitä annostellaan noin 1/10 mitallista litraan vettä. Tällä kasvimäärällä Nekon nestemäinen hurahtaa nopsaan, joten säästöä säästöä. Pitäisi taas merileväuutetta ostaa, se on kokonaan loppu.

Soilikeista neljä erilaista on kukassa ja valkoinen santtu on mukavan muhkea. Tästä valkeasta on yksi lehti juurtunut. Yhtä soilikkiakin laitoin talvella ja se on myös lähtenyt, mutta en muista mikä se noista oli.

Lapakaktuksen ja kalanruodon katkenneet oksat oli juurtuneet, ne on nyt omissa pienissä ruukuissaan ja vaativat varmaan ihan perhanasti kastelua, kun ruukut on savisia. No, pitää laittaa vesiastiaan ne jos näyttää että kuivuu liikaa. Istutin myös saamieni metsäkaktuksen ja jonkin lehtikaktuksen pistokkaat ruukkuihin.

Siirtelin sitten poistettujen juorujen tilalle amppeleihin muita kasveja, lännen puolelle kultsit Neonin ja Happy Leafin ja etelän puolelle hopeaköynnöksen. Lisäksi isoin pitaija pääsi amppeliin.

Tosi rehevää uutta kasvua tekee tuo unelma, samoin ruotoneulavehka on mahtava kasvamaan! Muulinkorvat näyttävät myös molemmat tekevän uusia lehtiä, ehkä saan tuosta pinkistäkin vielä komean ajan kanssa.

Peperomia prostrata on kyllä niin soma. Siitä voisi ottaa pistokkaita, niin saisi vähän isomman kasvin isompaan ruukkuun. Meheistä ainoa henkiinjäänyt on tämä Kalanchoe, joka on kasvanut aika erilaisen näköisenä. Tarvisi varmaan aika intensiivistä valohoitoa kasvaakseen entisenlaista tukevaa kasvua. Katkomani kaktus on kyllä tehnyt hienot pikku pullerot kärkeensä, nämä pitää ottaa sitten omiin ruukkuihin jossain välissä.

Perinnekasvipäivä

Kävin tänään perinnekasveja harrastavan tuttavan luona. Ensinnäkin hänen pieni tilansa oli aivan hurmaava, talo niin kaunis ja persoonallinen, että siellä olisi viihtynyt vaikka toisenkin iltapäivän. Hänellä on myös kotieläimiä, lapinlehmiä, lampaita, kanoja ja kanoilla söpöjä pörröisiä tipuja! Ja sitten vielä ne kasvit. Häneltä olin jo aiemmin saanut vanhapoika-kaktuksen pentuja ja nyt pääsin ihastelemaan muitakin hänen perinnekasvejaan. Suurin osa oli jo yksilöinä useamman kymmenen vuoden ikäisiä, osa sitten pistokkaista uusittuja, mutta todella vanhaa kantaa.

Eniten ihastelin mieletöntä isoposliinikukkaa, joka kiersi lähes puolet kuistin seinistä ja oli ihan juuresta asti tuuhea, ihan uskomattoman hieno kasvi! Lisäksi oli muutama iso kiinanruusu, kohtalonköynnös, erilaisia kaktuksia ja lehtikaktuksia, pelargonioita, agave, todella isokukkainen soilikki, perhosorkideoita, juoruja...Hieno kokoelma!

Sain toki pistokkaitakin. Kohtalonköynnöksen pistokkaasta en muistanut ottaa kuvaa, suihkuttelin sen ja iskin pussin sisään vesipurkkiin juurtumaan. Otan kuvan siitä, jos se selviää elossa. Sain myös kahta eri kaktusta, toinen on joku metsäkaktus ja toinen joku lehtikaktus. Ne saa vähän kuivahtaa ja isken sitten multiin.

Nämä on isolehtisiä muratteja, joita sain kolme oksaa. Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista murattia, olen pelännyt sitä kun ne kuulemma on oikeita ötökkämagneetteja, mutta tämä on kuulemma jostain virolaisesta koulusta saatua ja vastustuskykyinen ötököitten suhteen. Eli testataan! Tosi kaunis lehti.

Seuraavat on tuoksupelargonioita, niitä on useampi oksa ja ne tuoksuu tosi voimakkaasti sitrukselle. Näissäkin on tosi kaunis lehden muoto ja väri tällainen heleä vihreä. Näitä on kuulemma eri hajuisia, tosi hauska kasvi.

Viimeisenä tällainen kaunotar, tai kaunottaret, enkelinsiipi nimeltään. Mahdottoman sievä, sain näitä ison nipun ja ne on valmiiksi juurellisia. Istutin useamman kumpaankin ruukkuun ja kaksi katkennutta lehteä laitoin varalta multiin, kun ainakin begoniat voi lisätä lehdistä tai lehdenpaloistakin. Aion testata tätä nyt, mutta en ole varma lähteekö pelkästä lehdestä. Todella todella mieluinen lahja tämä, vaikka kaikki saamani pistokkaat on hienoja ja mieluisia.

Uusien santtujen istutus

Uudet pikkuiset santut tuli eilen, ne oli pakattu hyvin ja olivat oikein hyväkuntoisia. Laitoin ne heti multiin, tein rakeisen seoksen kaarnasta, lecasta ja mullasta. Nyt laitoin eka kertaa santuille kanankakkaa ruukkujen pohjalle. Molemmat meni samankokoisiin pieniin saviruukkuihin ja laitoin pussin päälle joksikin aikaa. Siellä ne nyt hyllyllä on, molemmat reippaan näköisinä. Toivottavasti alkavat kasvamaan.

Soilikeista Penta avasi kukkansa ja niistä toinen on entisenlainen, eli puolet on valkoista. Tämä toinen kukka on kokonaan fuksiankirjava, en tiedä mistä moinen nyt johtuu. No kauniita on molemmat mallit. Hauska nähdä millaisia loput sitten ovat.

Siirsin tetrasperman tähän alemmas kukkapöydälle tuolta ikkunalaudalta, kun se kasvaa niin hirveää vauhtia. Tuossa sillä on tilaa. Sille pitäisi kyllä päästä laittamaan uusi ruukku ja kasvualusta, ja se kookostolppa. Upealle näyttää tuo kukkapöytä, tykkään kun on niin viidakkomainen.

Viheradiantumia taas piti ihastella, on se vain niin upea. Sen lehtiin on alkanut tulla jotain täpliä, onkohan ne niitä saniaisille tyypillisiä itiöitä? Uudet lehdet on vaaleampia ja hennompia.

Aaltomaijan kukat alkaa olla aika avoimia. Lehtien seasta puskee uusiakin nuppuja. Ja kultaköynnös Neon on kasvanut hurjasti!