Jouluvalmisteluja

Alkaa olla jo joulu mielessä, piti joulukuusi viritellä muksujen kanssa ja päästiin fiilistelemään. Meille ei allergiasyistä käy kuin tekokuusi, eikä vuosiin ole laitettu minkäänlaista sisäkuusta, pihalle vain. Nyt laitettiin tällainen pieni kuusi, joka harvaoksaisuutensa takia näyttää yllättävän aidolta. Metsästä haetut kuuset kun yleensä tuppaa olemaan enemmän ja vähemmän harvoja raaskuja... Tässä kuvassa muuten näkyy vasemmassa laidassa limoviikuna, joka on aivan alkanut toipua vuosien kaltoinkohtelusta. Minähän ruukutin sen uudelleen pohjareiälliseen ruukkuun kesällä ja se kyllä on innokkaasti pukkaillut uusia lehtiä nyt talvellakin.

Aika heikolta näyttää osa noista moleriin siirretyistä santuista. Kökkö sentään. Ainakin pari varmaan kuolee kokonaan. Onneksi on paljon taimia kasvamassa ja kesällä kyllä tilaan reilumman satsin lehtipistokkaita sitten, laitan ne joko sammaleeseen tai moleriin kasvamaan. Ainakin sammaleeseen laitetut on juurtuneet, siis ne jotka ei ole olleet liian märkiä ja mädäntyneet sen takia. Ei kestä kastella litimäräksi istuttaessa sitä sammalta.

Joulukukiksi ostin tänä vuonna vain hyasintteja, kaksi vaaleanpunaista ja kaksi valkoista. Pesin ne paljasjuurisiksi ja laitoin isohkoihin juomalaseihin, minusta ne on kauneimmillaan noin. Tykkään aina, jos kasvien juuret näkyy. Ostin Ikean-reissulla maljakot isommille perhoskämmeköille ja siirrän ne paljasjuurisina maljakoihin asumaan. Siinä on hyvä antaa sitten juurille hörppyä, näkee selvästi kastelun tarpeen ja minkä verran on vettä ennestään. Minähän jätän aina perhosille pienen tilkan vettä suojaruukkuun, siis ihan sellaisen puoli senttiä.

Harmi vain, että löysin Ikeassa kassojen lähellä olevalta alepöydältä vielä tällaisen keltasävyisen perhosen, joka oli vain 3,50e ja aivan priimakuntoinen, ei kerrassaan mitään vikaa edes kukinnoissa. Täysihintaisissa oli huomattavasti ränsistyneempiä tapauksia. En enää ehtinyt aikataulusyistä hakemaan sille maljakkoa, joten vielä pitää joulun jälkeen tehdä Ikean-reissu, että saa tuollekin oman maljakon. Tämä maljakkomalli on varmaan paras perhosille, siinä saa osan juurista tunkea tuonne kapeaan osaan ja osan jättää leveämpään, joten kaikki ei ole veden kanssa kosketuksissa. Tuonne saa hyvin sumuttamallakin vettä, kun suuosa on noin laaja. Ja kauniin simppeli malli muutenkin, päästää kukkasen juuristoineen oikeuksiinsa. Halpakin on.

Ikeasta ei tällä kertaa lähtenyt mukaan muuta, vaikka siellä oli kerrassaan upeita ja tosi isoja kaktuksia edullisesti. Oli vain aina lailla samoja lajeja, joita jo löytyy, joten jätin ostamatta. Plus että tilaa isolle kaktukselle ei vain ole, harmillisesti. Ne oli oikeasti henkeäsalpaavan upeita, ihan pulssia nostatteli niitä katsellessa. Lisäksi olisi ollut Senecio archeri eli himalajanvillakko sekä joku kaunis Sedum, mutta jätin nekin ostamatta. Nyt on vähän sellainen fiilis, että haluan koittaa nämä olemassaolevat säilyttää hengissä, nauttia joulukukista ja vaihdella vähän kasvualustoja ja sen sellaista, katselen sitten vaikka seuraavalla reissulla jotain uutta.

Kasvivalaisimia en ikävä kyllä löytänyt, etsimiäni edullisia seinälamppuja ei Ikeassa ollut ja muut oli liian lyhyellä varrella, eikä suunta ollut niin hyvin säädettävissä. Pitää vielä siis pärjäillä ilman, ei voi mitään.

Kaktus, ilmeisesti joku Mammillaria sai kokea karun kohtalon, kun sen kylkeen alkoi ilmestyä koloa ja se alkoi taittua keikalleen. Päätin yrittää pelastaa edes latvuksen ja leikkasin siis sen poikki terävällä veitsellä. Palasen laitoin lautaselle kuivumaan, istutan sen muutaman päivän päästä ehkä moleriin, ja lyön kuminauhalla sen siihen kasvualustaa vasten. Sen jälkeen koitan pitää kosteana, mutta en märkänä. Tuon jäljelle jääneen annan olla vain, jos pelastuu ja alkaa vaikka tekemään poikasia leikkuupinnan reunoille. En tiedä tietystikään, tekeekö se niin, mutta toivotaan!

Tämä mehikasvi on lajiltaan Kalanchoe x Kewensis ja se kasvattaa rassukka tässäkin pimeydessä uusia lehtiä. Peikonlehti sai äsken vesitilkan, kun sekin pukkaa uutta lehtirullaa tulemaan ja roikotteli jo hiukan yhtä vanhemmista lehdistään. Unelma tuossa peikkojen vieressä sinnittelee, ihan kuin sen ruskistuminen olisi hidastunut kuitenkin. Sen kastelua ei selvästikään olisi saanut harventaa talven tullen.

Ei isompia uutisia

Vähän on ehtinyt tapahtua edellisestä postauksesta, mutta päätin ne pienetkin tähän kirjoitella. Ensimmäisenä pikku raportti moleriin vaihdetuista santuista. Ne on vähän surkeina kaikki, mikä nyt olikin odotettavissa, kun ne oli surkeina jo ennen vaihtoa. Kaikilla näkyy kuitenkin pieniä lehtiä olevan tuloillaan, että jospa ne tuosta tokenisi. Vanhoja lehtiä on vähän nahistunut, mutta ne saattoi tosiaan olla mennyttä kalua jo ennen kasvualustan vaihtoa. Ei auta kuin tarkkailla hikikarpalot otsalla tilanteen kehittymistä! Tämä kyllä laittoi kapuloita rattaisiin tulevien Dibleysin tilausten suhteen, tuo turvepotti on hankala juttu. Ehkä sitten lehtipistokkaiden hankinta jatkossa on järkevämpää. Katsotaan, nopeuttaako tuo sammal tai moler pistokkaiden juurtumista, että jos vaikka jatkossa ihan vain pistokkailla menisi.

Tämä mehikasvi on kyllä aivan mahtava, toivottavasti sen kanssa onnistuu yhteiselo. Se on tosi sievä ja se on kasvanut nyt ihan kivasti. Minuahan ei haittaa yhtään, vaikkei se kasvaisi jatkossa yhtä tiiviisti ja matalana kuin tähän saakka, saa kasvaa sellaiseksi kuin haluaa. Ei voi huonoilla valoilla olettaakaan kovin tiivistä kasvutapaa.

Soilikit on vähän surkeina, tai osa niistä. Tämäkin pinkki Princesse on ihan lörppänä, mutta kasvattaa innokkaasti uusia lehtiä ja tekee jopa kukkia, joten kai juuristo on toipumassa. Ei muuta kuin vähitellen uusiin multiin nämä ja kevättä odottelemaan!

Ilmakasveista toinenkin vispilä taitaa kuolla, on aika onnettoman kevyt ja hapsut kuivakoita. En ole nyt sitä upotellut, sumuttanut vain. Olisiko sittenkin pitänyt upottaa useammin?? Ottaapa näistä selvän.

Tässä sitä on todellakin tullut mieleen, ettei kannata kuvitellakaan hankkivansa vielä kovin hintavia kasveja, kun niiden sielunelämä on vielä näin vierasta ja saan niitä hengiltä tätä tahtia. Tiedossa kyllä oli, että talvi vaatii veronsa, että ei tässä mitään isoa ylläriä tullut. Täytyy vain harjoitella ja opiskella aihetta lisää, ja lisäksi hyväksyä sekin, ettei kaikki lajit vain näihin kasvuoloihin sovi. Enkä tarkoita siis pelkästään pohjoisen kasvuoloja tai sisätiloja, vaan ihan juuri meidän talon kasvuoloja, eli valoa, kosteutta, lämpötilaa ja tietysti kastelua, lannoitusta jne.

Menen ensi viikolla käymään Ikeassa ja meinasin nyt hankkia jonkinlaisia valaisimia, jotain spottia tai vastaavaa noille kasveille. Santuille ja kaktuksille lähinnä. Kovin paljoa ei voi laittaa, kun ei ole kattovalaisimille vedetty johtoja, eikä seinävalaisimille riitä pistorasioita. Enkä kyllä tähän hätään aio sähkömiestä tilata. Mutta jos pientä hätäapua pahimpaan pimeyteen kuitenkin. Meidän olohuone on muutenkin tosi huonosti valaistu, on vain yksi kattovalaisin ja sitten akvaariot, joiden valaistusaika on rajattua. Että kyllä lisävalo tarpeeseen tulee. Ja led-hehkut tottakai, niin ei lämpene eikä kuluta sähköäkään paljoa.

Moleria säkillinen

Mies toi minulle 17 kg moleria, siis Wurth imeytysraetta. Se on vaaleaa, aika kevyttä ja vaihtelevaa raekooltaan. Kuulemma Seramis, joka on siis samaa tavaraa, on isompaa raetta. Tämä on kuitenkin huomattavasti halvempaa, vain noin 18 euroa tuo iso säkki. Nyt vain kookos puuttuu, se varmaan täytyy tilata jostain. Monissa liikkeissä vain ne toimituskulut tuppaa olemaan aika korkeat ja ainakin minulle kotimaassa yli 7 euron toimituskulut on vähän jo kynnyskysymys.

Niin ja niistä molerin eduista. Sen olisi siis tarkoitus pidättää kosteutta, niin että kasteluväli olisi aika pitkä. Rakeisuus takaa sitten sen, ettei juuret jää seisomaan veteen, eivätkä tukehdu tai mätäne, kun ylimääräinen vesi valuu ruukusta ulos. Paras on varmaan seisottaa ruukkua tovi vedessä, että savi ehtii imeä vettä itseensä. Samoin kookoskuidun pitää saada imeä vettä itseensä, jos siis tekee sekoituksia.

Tällä kasvualusta-hifistelyllä pyrin siihen, että saisin mahdollisimman luonnolliset, ilmavat ja terveelliset mixit kaikille kasveille vähitellen vaihdeltua. Se helpottaisi paitsi kastelua, myös poistaisi mullanvaihtojen tarpeen. Tuollainen kasvualusta on kestävää, vain kaarna maatuu, mutta sekään ei niin isossa roolissa ole, että maatuminen aiheuttaisi ongelmia. Kasvien kasvaessa isommiksi kasvualustaa lisätään ruukkukoon kasvaessa ja samalla huonoksi mennyttä voi puistella juurista pois tarvittaessa. Lannoitus täytyy muistaa hoitaa sitten huolellisesti, koska alustassa ei ole mitään lannoitteita, kukkamullat ja turpeethan taas on lannoitettuja. Vaikka ei niidenkään ravinteet kauan kestä tietenkään.

Enkä missään nimessä tuomitse tavallista kukkamultaa, minulla on nytkin osa kasveista ihan pelkässä mullassa ja voivat hyvin. Joka osaa mullan kanssa pelata, ja jos kasvi siinä viihtyy ja kasvaa hyvin, ei ole syytäkään alkaa kikkailemaan. Olen vain sellainen ihminen, että tykkään perehtyä ja tutkiskella asioita ja testailla kaikenlaista. Esimerkiksi sammalen käyttö juurrutuksessa ei ole ollut mikään hyvä juttu minulle, saan siinä näköjään mädätettyä pistokkaat ennätysajassa. Aion jatkossa kokeilla pistokkaille pelkkää moleria ja mikäli sen kanssa on ongelmia, palaan takaisin mullan ja lecan sekoitukseen tai kokeilen vaikka kookoskuitua seuraavaksi.

Ensimmäiset koekaniinit tuon imeytysrakeen kanssa sai kunnian olla santut, siis ne rakkaat ja ihanat Dibleysin hankinnat. Tai jätin vielä Pizza Pizzicaton ja Jolly Champin rauhaan, mutta muut pääsi (joutui?) moleriin. Niissä on se penteleen turvepotti aiheuttanut ongelmia, se alkoi mennä ihan kivikovaksi, kun piti talven tultua vähentää kastelua. Esimerkiksi Chantaspring kärsi siitä todella, sen juuret oli jo ihan surkeassa kunnossa ja kasvi ihan varjo entisestään. Liotin kovan turpeen pois ja nyt vain sitten odotellaan. Uskon, että pian näen kokeilun tulokset, pelottaa kyllä. Tuossa on vielä kuvat kaikista pikku koekaniineista.

Ostin uusia ruukkujakin, löysin muutamia pieniä pohjareiällisiä paikallisesta sekatavarakaupasta ja ostin testiin pari. Kolmisen euroa kappale, ei pahakaan hinta. Näissä on siis tuo aluslautanen liimattuna pohjaan, mutta ei se ole ongelma, kun pohjareiät kuitenkin löytyy. Tällaisia haluan santuille lisää, nyt on jo liian monta saviruukuissa. Mutta on se varmasti tuon molerin kanssa ihan toimivia, vaikkei niin santtujen kauneutta korostakaan.

Laitoin yhden katkenneen lehden Cupid's Jewelista myös savirouheeseen, pääsenpä nyt samalla testaamaan juurrutusta. Haluttaisi melkein ottaa Chantaspringinsta varalta muutamia lehtiä myös, mutta katson nyt alkaako se kuolemaan ja nappaan lehtiä talteen, jos sen alamäki jatkuu.

Pienet muorintaimet oli valmiita omiin ruukkuihinsa, joten istutin ne tosi rakeiseen sekoitukseen umpiruukkuihin. Meinasin taas kerran kuivattaa nuo ikkunahyllyllä olevat muorit, todella paljon niitä saa nyt kastella valon määrään nähden. Ilmeisesti pitää paikkansa, että muorit on levossa kesällä ja kasvavat talvella, ainakin vedenkulutuksen perusteella. Onneksi ne myös toipuu vauhdilla kuivuudesta.

Kaktusvideo

Otin videon tuosta kaktuspöydästä, kun on ihan kohtalaisen valoisa päivä ja kaktukset näyttää niin ihanilta tuossa valossa. Harmi kun noiden keltapiikkisten väri ei näy oikein videoilla eikä kuvissa. Pitää yrittää joskus järkkärillä kuvata, jos saisi sen piikkien keltaisuuden ikuistettua. Se on oikeasti aika nätti, kirkas keltainen. Noista siis tuo ekana näkyvä pitkä ja sitten keskivaiheilla oleva pyöreämpi ja hiukan noita minikokoisia isompi ovat niitä keltapiikkisiä.

Tässä vielä muutama valokuva, näkyy uuttakin kasvua. Mammillaria longimammassa on uusi pötky kasvamassa, näkyy sellainen pieni valkoinen näppy tuolta keskeltä.

Saintpauliat koittaa kovasti selvitä, sain liialla kastelulla ilmeisesti muutamasta lehtiäkin kuolemaan. Taidan piakkoin vaihdella ne saviruukkuihin ja karkeampiin kasvualustoihin. Niissä on se turve- tai mikä lie paakku juurten ympärillä ja se sitoo tehokkaammin kosteutta, kuin muu kasvualusta. Tämän takia on hankala arvioida kastelun tarvetta, kun ruukku voi tuntua tosi kevyeltä ja multa ihan kuivalta, mutta siellä keskellä on tiiviimpää tavaraa, joka on kosteana. Pitäisi sitä moleria ja kookosta ainakin jostain ostaa, luultavasti ainakin kookos on nettikauppatavaraa, kun en ole sitä koskaan lähialueen kaupoissa nähnyt.

Soilikkien pelastusprojekti

Kävin kurkkaamassa lempikukkakauppani täällä omalla kylällä ja olihan siellä taas vaikka mitä ihanaa. Olisin halunnut siksak-lehtisen lehtikaktuksen (muistutti kalanruotokaktusta), pinkin muulinkorvan, ison variegata-tyräkin, ison kaktuksen, violettisävyisiä pieniä perhosorkideoita... Harmi kun tilaa ei oikein ole. Sen lehtikaktuksen taidan käydä ostamassa vielä. Se sopisi hyvin keittiön ikkunalle aarnipeikon viereen, kauniisti korostaisivat toisiaan, kun olisivat niin erilaisia. Se vain oli minun kasvihankinnaksi kohtalaisen hintava, 21 euroa. Ei siis kallis kylläkään tuon kokoiseksi lehtikaktukseksi, mutta minähän olen oikea piheyden perikuva kukkaostoksilla...

No piheys kuitenkin unohtui tyystin niiden pienten perhoskämmeköiden kohdalla. Niitä oli neljä erilaista, violettisävyisiä kaikki. Olisin ehkä mieluiten ostanut kaikista tummimman, mutta päädyin lopulta valitsemaan hieman vaaleamman, mutta ehkä parempikuntoisen. Hinta oli 15 euroa. Tämä näyttää kuvassa herkästi vaaleammalta, tuossa viimeisessä kuvassa näkyy se aito väri. On kyllä ihana!

Kauppias kysäisi kassalla, että haluaisinko mukaan elvytettäviä soilikkeja ja tokihan minä halusin, joten sain kaupanpäällisiksi ison kassillisen kuivahtaneita soilikkeja. Laitoin ne heti haaleaan kahviveteen likoamaan ja katselin, että ehkä ei ihan kaikki enää selviä, kun oli jo niin surkeina. Mutta niin vain aamulla oli virkeitä soilikkeja vastassa, kaikki oli nousseet ja väri kirkastunut lehdissä. Nyt vain maltilla kastelua ja muutaman viikon päästä mullanvaihto. Jospa näille löytyy kotikin jostain, minulle ei kyllä mitenkään mahdu seitsemää uutta soilikkia just nyt!

Helmivillakkokin alkoi rutistamaan helmiään, ne taitaa hernevillakon kanssa molemmat kuolla pois. Testaan kyllä joskus uudelleen, jos nuo heittää henkensä. Saapa nähdä, mitä on kaamoksen taltuttua vielä elossa.

Olen menossa taas käymään Ikeassa muutaman viikon päästä, virallisesti joululahjaostoksille, mutta voihan olla, että joku kasvikin tarttuu matkaan. Toivottavasti siellä on muutakin kuin pelkkiä joulutähtiä ja tulilatvoja. Haluaisin ehkä vielä lisää perhosorkideoita, jos sattuu kauniita värejä olemaan hyllyssä.

Muorinkukat on kyllä kivoja lisättäviä. Hienosti lähtee lehtipistokkaasta ainakin nuo testaamani lajit kasvamaan. Pitää nämä laittaa pian ruukkuihin. Myös terraarioon pitsilehtien ja muutamien akvaariokasvien kanssa laittamani caperata Rosso on kasvanut tosi hienosti. Olen pitänyt pientä klipsilamppua terraarion päällä, niin on saaneet valoa. Pitsilehtikin kasvaa siellä kauniisti. Pitää yrittää jonain valoisana päivänä ottaa kuva tuosta terraariosta. Akvaariokasveista Hydrocotyle tripartita kasvaa jotenkuten ja kääpiökeihäslehti tekee juurakosta uutta lehteä, mutta kuivattaa ne heti jos pääsee kasvualusta yhtään kuivumaan.