Niin ja niistä molerin eduista. Sen olisi siis tarkoitus pidättää kosteutta, niin että kasteluväli olisi aika pitkä. Rakeisuus takaa sitten sen, ettei juuret jää seisomaan veteen, eivätkä tukehdu tai mätäne, kun ylimääräinen vesi valuu ruukusta ulos. Paras on varmaan seisottaa ruukkua tovi vedessä, että savi ehtii imeä vettä itseensä. Samoin kookoskuidun pitää saada imeä vettä itseensä, jos siis tekee sekoituksia.
Tällä kasvualusta-hifistelyllä pyrin siihen, että saisin mahdollisimman luonnolliset, ilmavat ja terveelliset mixit kaikille kasveille vähitellen vaihdeltua. Se helpottaisi paitsi kastelua, myös poistaisi mullanvaihtojen tarpeen. Tuollainen kasvualusta on kestävää, vain kaarna maatuu, mutta sekään ei niin isossa roolissa ole, että maatuminen aiheuttaisi ongelmia. Kasvien kasvaessa isommiksi kasvualustaa lisätään ruukkukoon kasvaessa ja samalla huonoksi mennyttä voi puistella juurista pois tarvittaessa. Lannoitus täytyy muistaa hoitaa sitten huolellisesti, koska alustassa ei ole mitään lannoitteita, kukkamullat ja turpeethan taas on lannoitettuja. Vaikka ei niidenkään ravinteet kauan kestä tietenkään.
Enkä missään nimessä tuomitse tavallista kukkamultaa, minulla on nytkin osa kasveista ihan pelkässä mullassa ja voivat hyvin. Joka osaa mullan kanssa pelata, ja jos kasvi siinä viihtyy ja kasvaa hyvin, ei ole syytäkään alkaa kikkailemaan. Olen vain sellainen ihminen, että tykkään perehtyä ja tutkiskella asioita ja testailla kaikenlaista. Esimerkiksi sammalen käyttö juurrutuksessa ei ole ollut mikään hyvä juttu minulle, saan siinä näköjään mädätettyä pistokkaat ennätysajassa. Aion jatkossa kokeilla pistokkaille pelkkää moleria ja mikäli sen kanssa on ongelmia, palaan takaisin mullan ja lecan sekoitukseen tai kokeilen vaikka kookoskuitua seuraavaksi.
Ensimmäiset koekaniinit tuon imeytysrakeen kanssa sai kunnian olla santut, siis ne rakkaat ja ihanat Dibleysin hankinnat. Tai jätin vielä Pizza Pizzicaton ja Jolly Champin rauhaan, mutta muut pääsi (joutui?) moleriin. Niissä on se penteleen turvepotti aiheuttanut ongelmia, se alkoi mennä ihan kivikovaksi, kun piti talven tultua vähentää kastelua. Esimerkiksi Chantaspring kärsi siitä todella, sen juuret oli jo ihan surkeassa kunnossa ja kasvi ihan varjo entisestään. Liotin kovan turpeen pois ja nyt vain sitten odotellaan. Uskon, että pian näen kokeilun tulokset, pelottaa kyllä. Tuossa on vielä kuvat kaikista pikku koekaniineista.
Ostin uusia ruukkujakin, löysin muutamia pieniä pohjareiällisiä paikallisesta sekatavarakaupasta ja ostin testiin pari. Kolmisen euroa kappale, ei pahakaan hinta. Näissä on siis tuo aluslautanen liimattuna pohjaan, mutta ei se ole ongelma, kun pohjareiät kuitenkin löytyy. Tällaisia haluan santuille lisää, nyt on jo liian monta saviruukuissa. Mutta on se varmasti tuon molerin kanssa ihan toimivia, vaikkei niin santtujen kauneutta korostakaan.
Laitoin yhden katkenneen lehden Cupid's Jewelista myös savirouheeseen, pääsenpä nyt samalla testaamaan juurrutusta. Haluttaisi melkein ottaa Chantaspringinsta varalta muutamia lehtiä myös, mutta katson nyt alkaako se kuolemaan ja nappaan lehtiä talteen, jos sen alamäki jatkuu.
Pienet muorintaimet oli valmiita omiin ruukkuihinsa, joten istutin ne tosi rakeiseen sekoitukseen umpiruukkuihin. Meinasin taas kerran kuivattaa nuo ikkunahyllyllä olevat muorit, todella paljon niitä saa nyt kastella valon määrään nähden. Ilmeisesti pitää paikkansa, että muorit on levossa kesällä ja kasvavat talvella, ainakin vedenkulutuksen perusteella. Onneksi ne myös toipuu vauhdilla kuivuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti