Vihreää ja ruskeaa

Ei olla vielä selvillä vesillä, vaikka upeita aurinkoisia päiviä onkin ollut. Valoisa aika on kuitenkin vielä lyhyt ja harmaita lumisadepäiviä piisaa. Silti osassa kasveista näkyy hiukan uutta kasvua, toki osa ansiosta menee ehkä kastelutaitojen karttumisellekin. Olen kuitenkin saanut ne kituneet soilikitkin aika kivalle mallille jo ja kliivialla on monta uutta lehteä tulossa. Pennimuorikin näyttää tosi nätiltä.

Isompi peikonlehti aukaisee uutta lehtirullaa pian ja se näyttäisi olevan pimeydestä huolimatta liuskoittunut, eli luultavasti nätti lehti tulossa. Aion hankkia kookostolpan ja laitan tuon peikon parempaan kasvualustaan nyt keväällä, että pääsee kasvamaan ylöspäin, kuten sen luontainen kasvutapa on. Kookostolpat on vain hankalia löytää. Tilaan helmikuun aikana myös kookoskuitua ja ehkä myös kookoshaketta, sekä kaarnaa ja perliittiä. Saa mullat lähtöpassit, tuo peikkokin on jossain ihan tavallisessa mullassa.

Uusi kalanruoto näyttää niin upealta. Siinä oli muutamia vähän kurttuisia lehtiä tullessaan, oli minusta ollut turhan kuivana ja nyt olen varovasti kastellut sen verran, että alusta on sellainen nihkeän kostea, mutta ei märkä ja lehdet onkin täyttyneet napakoiksi. Koiranpentu ehti ennen tämän siirtymistä amppeliin rei'ittää muutamaa lehteä, mutta ei onneksi repinyt kuin yhden lehden poikki. Sen kuivatin hyllyllä ja nyt laitoin juurtumaan, katsotaan miten käy.

Aivan ihana päästä ruukuttamaan uudelleen kasveja, iso osa on jo todellakin suuremman ruukun ja etenkin paremman kasvualustan tarpeessa. Olen sen verran hifistelijä, että kasvualustojen suunnittelu ja säätäminen kullekin lajille sopivaksi on mielenkiintoista ja odotan sitä innolla, tietysti myös tulosten seuraaminen on tosi mielenkiintoista.

Uuden tetriksen uusi lehti on ruskettunut, se oli siis jo tullessaan lähtenyt ruskettumaan. Nämä uusimmat kasvit on vielä ostomullissa ja vaihtelen ne vasta sitten, kun saan uudet matskut hankittua.

Nämä huono-onniset ripsiäispitoiset hankinnat on elossa, mutta ainakin sp. Perut näyttää aika kärsiviltä. Ne on tuossa loisteputken alla karanteenissa, eikä ripsiäisen toukkia ole nyt näkynyt, eli häädön ensimmäinen vaihe vaikuttaa onnistuneen. Nyt vain uutta kuoriutuvaa toukkasatoa odotellessa, tökötit on odottamassa!

Pesäraunioinen on pysynyt ainakin vielä mukavan vehreänä, olen laittanut sen lähelle pattereiden päälle vesiastioita tuomaan kosteutta ja olen sumutellut ahkerasti. Ilmankosteus on ollut neljänkympin tienoilla, se tietysti aina laskee kun on pakkasia ja nousee jos kelit lauhtuu. Ehkä se ilmankostutin voisi olla ensi talveksi paikallaan.

Pientä kasvitetristä

Koska kato on käynyt kokoelmassa kaamoksen aikana, olen saanut kukkahyllyille lisää tilaa. Vaikka osa menetyksistä on harmittanut aivan tosissaan, pitää yrittää ajatella positiivisesti ja ostaa tyhjiin koloihin uusia kukkasia. Olen keräillyt raatoja pois ja siirrellyt kasveja eri paikoille. Aarnipeikko pääsi olohuoneeseen, koska iso ja vanha rönsylilja Bonnie kuoli ja siitä ottamani rönsytkin mätäni. Olen niitä hyvällä menestyksellä aiemmin vedessä juurruttanut, mutta nyt kaikki mätäni. Bonnie oli minulla aina, siis vuosikausia umpiruukussa, mutta nyt sen juurissa oli joku sieni, kellertävänvihreää palloa koko juurakko täynnä. Juurissa oli paljon tervettä vielä, mutta niin vain kasvi kuoli.

Ruotoneulavehkan laitoin toistaiseksi seinähyllyyn ja Hoya retusa ja uusi kalanruotokaktus meni amppeleihin keittiön ikkunalle. Kultaköynnös N'joy on nyt ikkunahyllyllä saamassa valoa.

Laitoin perhosorkideat likoamaan veteen, niillä on hiukan kuivan näköiset juuret, vaikka olen pitänyt maljakoissa noin sentin verran vettä. Yksi perhonen, joka on vielä kasvualustassa näyttää surkealta, sen lehdet lurpottaa ja alemmat kellastuu. Kastelin senkin paremmin nyt. Voi olla, että sen tyveen on mennyt vettä ja se mätänee tai sitten sen juurakossa oleva tiivis potti mädättää juuria, pitäisi penkoa se auki. Laitoin liotusveteen kahvia ja merilevää.

Koiranpentu tuhosi yksi päivä soilikki Glorian taimen, eli en saanut sitä ikinä nähdä kukkivana. Kaktuksista onneksi on vain muutama kupsahtanut, suurin osa on tosi hyvässä kunnossa. Tämä keltapiikkinen pitkula vähän huolestuttaa, kun sen kaksi pylvästä alkoi ihan yllättäen kenottaa. Aiemmin tuo on johtunut aina kuivuudesta ja annoin nyt sille pikku hörpyn vettä, pitää katsoa suoristuuko vai kaatuuko kokonaan. Pyöreämpi keltapiikkinen on tosi reippaana ja tämä Mammillaria longimamma on vain kasvanut talven aikana.

Ihmeen ihana!

Viime kukkakauppareissulla, siis silloin kun ostin kalanruotokaktuksen, ihastelin ruotoneulavehkoja eli Rhaphidophora tetraspermoja. Se jäi kuitenkin ostamatta, kun tuo kalanruoto oli se pääasia. Tänään ajelin suoraan töistä päästyäni kukkakauppaan ja valitsin mielestäni kauneimman vehkan. Sain sen vielä alennuksella, koska kauppiaan mielestä sen lehdissä oli pieniä kauneuavirheitä, jotain pieniä mekaanisia vaurioita minusta näytti olevan. Ja tässä se nyt on, eikö olekin ihana!

Tämä Rhaphidophora tetrasperma on tällä hetkellä hyvin suosittu kasvi, sitä kaupataan myös nimellä Monstera minima ja taitaa kauppanimissä olla useampia suomenkielisiäkin versioita. Virallinen suomenkielinen nimi on kuitenkin ruotoneulavehka. Köynnöstävä, kasvukaudella nopeakasvuinen, ei pidä suorasta valosta, hyvin vettä läpäisevä kasvualusta ja mielellään jonkinlainen kasvutuki tai pylväs. Siinäpä pikaisesti tämän kasvin toiveita, eli hiukan varjoisampaan paikkaan sopiva, suureksi kasvava köynnös.

Pyyhin tämän lehdet Marttojen kasviöljyseoksella ihan varalta ja aion pitää sen keittiössä karanteenissa, vaikkei siinä mitään kipittäjää näykään. Sitten siirrän sen olohuoneeseen, pitää miettiä sille kiva paikka ja laittaa tosiaan tukea pitkin kasvamaan. Kyselin kukkakauppiaalta kasvipylväistä, sellaisista sammalpylväistä tai kookoskepeistä ja hän aikoi selvittää, voisiko niitä saada myyntiin. Niitä on yllättävän hankala löytää mistään, enkä jaksaisi alkaa mitään itse väsäämään. Minulla on kyllä pienisilmäistä kanaverkkoa iso rulla... Hmmm...

Nytkö se kevät jo tuli?!?

Aivan mieletön vapaapäivä tähän aikaan vuodesta, aurinko paistaa tosi kauniisti! Tuntuu ihan keväiseltä, kun on ollut tosi lauhaakin, lähes koko joulu- ja tammikuu plussan puolella tai muutama aste pakkasta. Kasvit nautiskelee tästä lyhyestä valoisasta hetkestä, ja on syytäkin, kun kaamos ei todellakaan ole vielä selätetty. Mutta on tässä jo lupaus paremmasta!

Kiiltojukka on vähitellen ränsistynyt, sen alimmat lehdet on ruskistuneet ja kasvu hidastunut, lehdet on menneet vaaleaksi. Olen kastellut sitä vain kerran nyt sydäntalven aikana, joten en usko että olen sitä hukuttanut, vaan se kertakaikkiaan näivettyy valon puutteeseen. Laitoin sille nyt ensiavuksi tuollaisen kellertävän, eli huonoimman mahdollisen lampun, kun en kaupoille tähän hätään pääse ja jukka saattaa ehtiä kuolla ennen sitä. Jospa se nyt vähän edes auttaisi.

Istutin tänään uudet kasvit ja pyyhin lehdet viina-astianpesuaine-vesi-sekoituksella. Nyt pari viikkoa saavat istua tuossa tiskipöydällä, sen jälkeen uusi käsittely myrkyllä ja samaa kaavaa jatketaan muutama kuukausi. Kauniita kyllä ovat käsittelystä kiiltävine lehtineen, niin kovasti toivon, että jäisivät henkiin. Silkkimaijalle haluaisin jonkinlaisen korin tai pussukan ruukun päälle, myrkytysten jälkeen se pääsee varmaan tuohon flamingon viereen rottinkitelineeseen, joka on länsi-ikkunalla hieman sivussa suorasta valosta. Sp. Perun laitan amppeliin ja toisen annan pois, jos siis saan ötöt pois.

Sain mieheltä mieluisan hääpäivälahjan, tosi kauniin värisen tulilatvan. Niin ihana, nuo kukat on kuin pieniä ruusuja. Ja väri on tuollainen ihana roosa, tosi sievä. Tämän pitäisi olla jossain vaaleassa korissa tai romanttisessa ruukussa, pitäisi sellainen ostaa. Taidan käydä jo tänään.

Onneksi soilikit näyttää toipuvan, ne vähitellen nostaa lehtiään ja kasvattaa uusia.

Itku isosta ilosta

Kävin tänään pienen autoreissun ja siinä ajellessa piipahdin erään pienen kylän kukkakaupassa kurkkaamassa valikoimaa. Kauppa oli tosi siisti ja kaunis, kasvit näytti hyvin hoidetuilta ja hintataso ihan maltillinen, joitakin hassuja myyntinimiä löytyi. Mieleen jäi erityisesti tosi kauniit aaltomaijat, sekä upea, vähän marjapuuron sävyinen kookas perhosorkidea. Palvelu oli myös tosi ystävällistä ja asiantuntevan oloista. Ja hirmu nättejä leikkokimppuja oli myynnissä, sille joka leikkokukkia harrastaa.

Muutama kasvi oli myös alennuksessa, näistä tietysti heti innostuin ja tsekkasin ne tarkemmin. Siinä oli kaksi Monstera karstenianum sp. Perua, nimettynä kultaköynnös Marble Planetiksi, yksi kirjava posliinikukka ja yksi silkkimaija. Ne oli kaikki tosi edullisia, muut 5 euroa ja poslari 4 euroa. Ostin ne kaikki, poslarin äidilleni ja ajattelin toisen sp. Perun antaa kaverilleni. Kotona innoissani pakkausta purkaessa huomasin ensin silkkimaijan lehdissä hieman vaurioita ja uusimmasta lehdestä löytyikin sitten ripsiäisen toukkia. Samoin muissakin kasveissa oli tarkemmin tarkasteltuna merkkejä ripsiäisistä ja muutamia toukkia näkyvissä. Voihan ryökäle!

Pesin kaikista kasveista kasvualustat pois, pesin myös lehdet tarkasti ja lykkäsin jokaisen juurineen pussiin, sinne suihkutin tapojeni vastaisesti myrkyt perään. Käytin nyt Sprutzitia. Annan kasvien olla pari päivää pusseissa, sitten taas pesen ne ja istutan uusiin alustoihin. Pidän ne karanteenissa vielä ainakin kaksi kuukautta ja myrkytän parin viikon välein. Väliaikoina suihkuttelen vuorotellen viinavedellä ja öljy-saippuaseoksella. Myrkkyyn päädyin, koska nuo ötöt on nyt vain näissä muutamassa uudessa kasvissa, eikä koko kokoelmassa. Ja koska nyt käytän myrkkyä, teen sen mahdollisimman huolella ja pitkän kaavan kautta, ettei syntyisi mitään resistenssiä ripsiäisille pienen myrkyn sinne tänne räpimisen seurauksena. Saa sitten nähdä, jääkö kasvit tuon jälkeen henkiin, etenkin silkkimaija huolestuttaa.

Laitoin liikkeeseen tottakai viestiä ripsiäisen toukista ja sain tosi ystävällisen ja pahoittelevan vastauksen, tarjosivat hyvitykseksi uusia, terveitä kasveja. Minullahan ei ole tuolla käyntiä varmasti pitkiin aikoihin, mutta oli kilttiä heiltä tarjota. Kiitin ja kerroin, että halusin vain ilmoittaa, että tietävät syynätä muut kasvit.

Tein Marttojen ohjeella ötökkäkarkotetta, siihen tulee 1 rkl Fairya ja 2,5 dl ruokaöljyä. Tämä laimennetaan vedellä, 2 tl öljysekoitusta ja 2,5 dl vettä. Laimennos on sumutettavaa ja sen tarkoitus on tukehduttaa ötöjen toukat. Sumuttelin jo kaikki kasvit sillä ja aion tehdä viinasumutteen seuraavaksi. Pitää nyt ottaa varman päälle, vaikka uudet kasvit ei kosketuksissa vanhoihin olleetkaan. Kivempia nämä myrkyttömät konstit. Jos olisi ilmankostutin, hankkisin kyllä petopunkkeja. Niitä on kyllä minulla jo valmiiksi, santtujen pusseissa ja tuossa Ikean lyhdyssä näyttää sellaisia vipeltävän, mutta ne vaatii niin suurta ilmankosteutta selvitäkseen, ettei tämä huoneilman noin 40-50% riitä. Pitäisi olla päälle 60%.

Kova into on taas hankkia uusia kasveja. Muoreista muutama on vähän ankeassa kunnossa ja niitä haluan myös lisää. Pitäisi ottaa noista surkeista lehtiä pistokkaiksi, nehän lähti yllättävänkin hyvin kasvamaan. Kohta on taas Ikeassakin kevätkasveja tarjolla ja kukkakaupoissa myös alkaa huonekasvien sesonki, joten katseltavaa ja hankittavaa piisaa! Ihanaa!

Aarnipeikonlehti on nyt ollut jo aika pitkään tuossa pohjoisikkunalla, samassa köykäisessä ja kovettuneessa mullassa. Se kasvaa kivasti, ei mitään hirmuista tahtia, mutta kuitenkin. Se suuttuu, jos kuivahtaa liikaa ja myös, jos kastelen liikaa. Aion ottaa sen ensimmäisten joukossa mullanvaihtoon. Aion ennen mullanvaihdon aloittamista hankkia kyllä kookosta ja vaihdan kaikille joko pelkän kookoksen tai kaarnaa, perliittiä ja lecaa sinne sekaan. Eli alan vähitellen mullattomaksi. Niin paljon on etuja mullan pois jättämisessä, jo ihan pöly, home ja muut allergeenit on sitten vähempänä.

Tässä uudessa kalanruotokaktuksessa on hauskoja nuo uudet kasvut, tuollaisia tiittejä sojottaa. Ja näkyy hyvin tuo, miten tämä käyttäytyy, jos lehden leikkaa poikki. Siihen sitten alkaa kasvaa uutta alkua. Tämäkin on sidottu näköjään yhteen kuminauhalla, joka onneksi ei ole kovin kireä. Tiedä sitten, mitä juurten seasta löytyy. Mutta on kyllä viehättävä kasvi.

Tässä vielä tätä kaamoksen kauheutta, nukkajuoru on kuin varjo entisestä ja kaktuksissa on muutamia raatoja. Myös kaikki hankkimani söpöt mehikasvit on aivan kuoleman kielissä. Peperomia prostrata on ihan onneton, samoin tuo herttalyhty. Hoya retusan yksi oksa on kuollut. Nyyh.