Lohtukaktus

Ei ole vielä Dibleysin tilaus saapunut. Lueskelin netistä, että he ei laita sieltä mitään ilmoitusta paketin lähettämisestä, eli ihan ummikkona vain pitää odotella. Krääh, aivan tuskaa on tämä odottelu! Haluaisin äkkiä uudet santut kotiin, että voisin suunnitella uutta tilausta! Oikeastihan minun kannattaisi odotella kevääseen uuden tilauksen kanssa, koska voi tulla ihan uusia värejä kevääksi ja lisäksi mulla loppuu tila. Ehtisin talven aikana katsella lisää amppeleita, ikkunahyllyn kaktuksille ja sen katosta roikkuvan hyllyn muorinkukille. Ja ehtisin asentaa myös toiset ikkunalaudat länsi-ikkunalle. Mutta kun olisi niin ihana muutama (=kymmenkunta) santtua tilata sieltä, plus se lähes musta soilikki.

Kävin kylän toisesta kukkakaupasta ostamassa toisen pikkuisen oranssin kastelukannun, halusin sellaisen myös keittiöön. Olen tähän saakka kastellut kukkasia kinkunsuolausruiskulla, mutta se meni jo niin kuluneeksi, ettei enää huilannut sovulla ja ruiski vettä liian kovalla paineella, niin että multaa lensi aina paineesta minne sattuu. Nakkasin siis tuon taatusti hintansa haukkuneen ruiskun mäkeen ja olen kastellut sen jälkeen tuolla minikannulla. Sillä saa kivasti veden juuri sinne minne haluan ja nyt on keittiön kasveilla oma, eli ei tarvitse kävellä kannun kanssa ihan ympäri taloa.

Kastelukannua ostaessa kiinnitin taas huomion minikaktuksiin, ne on aina olleet mulle se heikkous, kun ovat niin ällösöpöjä. Ostin sieltä tällaisen pikkupalleron, jolla on koukkupäiset punaiset piikit. Se on kyllä söötti! Laitan senkin pieneen saviruukkuun jossain vaiheessa. Minulla on nyt neljä kasvia ostomullassa, uusin soilikki, Raindrop-muorinkukka, herttalyhty ja tämä pikkuinen kaktus.

Herttalyhty on alkanut kasvaa tosi vauhdilla. Se oli aika kuiva tullessaan, kastelin sitä muutaman kerran reilummin ja sehän innostui täysin. Se kurkottelee ikkunaa kohti ja otin siitä muutaman pistokkaankin pistokasrinkiä varten, johon osallistuin taas tällä viikolla. Niiden lisäksi laitoin kiinanruusun pistokkaan, jossa oli mahtavat juuret, toivottavasti on mieluiset saajalleen.

Minulla on tällainen kynttilälyhty, josta hajosi yksi lasi ja poistin siitä sitten loputkin lasit. Tämähän ihan huutaa kaunista kukkasta sisäänsä, mikähän kukka se voisi olla? Ensimmäisenä tuli mieleen saintpaulia Taita, mutta jos tuo ainokainen lehti lähtee kasvamaan, menee siinä useampi vuosi, että se on tarpeeksi iso. Kääpiökissus voisi olla? Joku kaunis ruukku sille ja oksat tuolta lyhdyn aukoista kasvamaan ulos ja kietoutumaan noihin ristikoihin? Taita olisi kyllä niin nappiin tähän, olisi todella kaunis ja romanttinen yhdistelmä.

Taitan lehti on edelleen hengissä ja Carousel Ponyn myös, tai pieni osa Carousel Ponyn lehdestä. Kuten arvelinkin, se osa mikä oli mennyt läpinäkyväksi, on hajonnut. Se on nyt enää yhdeltä laidalta hiukan mullassa, lähes koko alareuna ja toinen puoli on hajonnut. Saapa nähdä, en vain raski sitä nakata poiskaan, kun Taitankin toinen lehti oli kuljetuksessa kuollut. Tuo ainokainen Taitan lehti tosiaan näyttää toistaiseksi olevan ihan ok, en uskalla yhtään tarkemmin katsoa, kun pelkään että sekin on alkanut hajota juuresta. Surkeaa kyllä, jos en näistä saa yhtään tainta.

Rose Bouquetit taas on niin hienosti lähteneet, nyt löytyi toisen lehden takaakin söpö pieni alku. Näyttää siltä, että saan näistä kahdesta lehdestä ainakin kolme alkua. Itsehän haluan vain yhden niistä sitten pitää, mutta voin tehdä vaihtokauppaa ylimääräisillä taimilla toisten harrastajien kanssa.

Ihanat helteet

Säät on hellineet, lämpöä on +30 ja aurinko paistaa aamusta iltaan. Kyllä kelpaa! Kasveja toki täytyy muistaa vähän varjostaa kaihtimilla ja kastella tiheämmin, etenkin nuo kaktukset on nyt uusissa ruukuissaan kuivuneet tosi nopeasti. Piti myös siirtää osa pistokkaista varjoisempaan paikkaan, Albovittata-juorun latvat näytti kuukahtavan liiasta valosta ja lämmöstä. Nyt ne on hiukan terhakammat. Kohta saan kaikki juorujen pistokkaat laittaa ruukkuihin, ne on jo kasvattaneet mukavasti juuria. En siis laita niitä omilleen, vaan täytän noita entisiä ruukkuja, että saan tuuheammat juorut.

Albovittata pukkaa kovin valkoiselta näyttäviä uusia haaroja ruukkuun jääneisiin pätkiin ja ainoassa pätkimättömässä pistokkaassakin on uudet lehdet melko valkoisia. Tosi kaunis juoru! Nukkajuorukin pukkaa mukavasti uutta alkua, samassa varressa taisi olla neljä uutta haaraa. Pale Puma ja purppurajuoru taas on aika värittömiä tällä hetkellä ainakin, vaikka kasvavat kyllä. Ne saa minusta aika hyvin valoa tuossa länsi-ikkunalla, mutta voihan olla että vaatisivat vielä enemmän. Ehkä siirrän ne kokeeksi takaisin tuohon etelän puolelle. Ja nuo keltaiset lätkät taustalla on niitä liima-ansoja harsosääskille. Tehokkaita!

Kiiltojukka aka jukkapalmu (joka ei siis ole palmu) näyttää aika tyytyväiseltä länsi-ikkunalla. Olen uskaltanut kastella sitäkin nyt useammin ja se on siitä kiitollisena kasvatellut uusia lehtiä. Se on kyllä komea kasvi ja jos saan sen pysymään hengissä ja kasvamaan tuota tahtia, siitä tulee aikaa myöten sellainen, joka vaatii ihan oman lattiapaikan. Myös isompi peikonlehti saa ajan kanssa sitten lattiapaikan, nyt se vielä pärjää tuossa Ikean vaunussaan.

Sitten kun iso peikko siirtyy lattialle, siirrän myös Ikean vaunun tuosta ikkunan vierustalta ja teen (tai mies tekee) siihen katosta roikkuvan hyllyn muorinkukille ja kilpipiilealle. Saan sitten tilaa tuohon länsi-ikkunan pöydälle, että mahtuu kaikki soilikit samaan paikkaan. Kuitenkin neljä on tuolla kasvamassa ja varmaan on pakko ainakin se upea mustanpuhuva Black Panther tilata Dibleysiltä, kunhan seuraavan kerran sieltä tilaan.

Dibleysin tilauksesta ei ole kuulunut mitään, mutta toivotaan, että ensi viikolla jo kuuluisi. En malttaisi millään odottaa, ihana nähdä millaisia taimet on ja jännittää miten ne on pakattu ja miten matkustavat. Osaan kohta tuon kuvastonkin ulkoa, niin paljon sitä on tullut selattua. Onneksi otin nyt erikokoisia, on ministä standardiin, niin näkee eron hyvin.

Nämä kaksosten lahjaksi saamat valkoiset nimettömät on kyllä kiitollisia kasvateltavia. Pitäisi raskia napsia lehtiä reilusti, jotta alkaisivat kukkimaan komeammin. Soilikeista pitäisi myös ottaa lehtiä reilusti pois. Ehdin jo luulla, että soilikit oli kukkineet ja alkoivat valmistautua lepoon, mutta mitä sitä kettua, ne on kaikki taas pukanneet upeasti nuppuja tulemaan.

Taitan ja Carousel Ponyn lehdet on yhä hengissä, ihmeellistä kyllä. Ei ole ennen onnistunut moinen elvytys, että olisi jo läpikuultavaksi osin mennyt lehti elpynyt. Jospa ne lähtisikin kasvuun!

Ihan mukavasti on startanneet nämä anoppien taimet. Tässäkin sellainen kasvi, jota en itse olisi varmasti koskaan ostanut, mutta tykkään kyllä näistä saamistani ihan. Minulla on aikoja sitten saatu lehti pätkittynä hiekassa juurtumassa, on siis ollut jo ainakin puoli vuotta, eikä näy uutta kasvua vielä. Ne on kuitenkin juurtuneet, joten en heitä poiskaan. Niitä on neljä samassa ruukussa, voin sitten antaa niitä jollekin, jos kaikki lähtee kasvamaan. Anoppejakin on kyllä niin monenlaisia ja yllättävän suosittuja ovat. Itseäni ei isommin ole koskaan ne kiinnostaneet, mutta pidän kyllä nuo, jotka olen saanut. Jos osoittautuvat pitemmän päälle samanlaisiksi, annan toisen pois.

Dibleysin tilausta odotellessa

Dibleysin toimitusehdoissa lukee, että pyrkivät laittamaan tuotteet matkaan noin kymmenessä päivässä, eli varaavat kyllä reilusti peliaikaa siellä päässäkin. Onneksi on tätä muuta ihmeteltävää, vaikka meinaakin välillä ajatukset pyöriä uusissa santuissa. Voi kun ne tulisi hyväkuntoisina! Voihan olla, että Euroopassa olevat helteet haittaa nyt postittelua ja taimet tulee vasta kun lämmöt laskee.

Lueskelin hiukan santtujen kasvatuksesta ja näyttely-yksilöiden tulee olla mahdollisimman symmetrisiä, kukinto keskellä lehtiruusuketta ja lehdet säännöllisesti kukintoa kiertämässä. En ole koskaan raskinut juuri omia kasvejani muokata ulkonäkösyistä, vaan olen antanut niiden kasvaa haluamaansa malliin. Santuissakin eniten tykkään trail-muodosta, joiden lehdet on sirompia ja pitempivartisia ja kukat myös pitkävartisia ja usein rennosti roikkuvia. Kirjavalehtiset on aivan ihania, vaikka ei yksivärisetkään lehdet ole todellakaan rumia, se samettimainen ja kiiltävä nukka on kaunista.

Rose bouquetit on lähteneet kivasti kasvuun, toivottavasti ehtivät kasvattaa kunnon lehdet ennen talvea. Nimettömissä on vaikka kuin moni jo lähtenyt kasvuun, mutta osassa uudet lehdet on tulossa emolehden takapuolelle, joten huomasin ne vasta ihan äsken. Minulla on nyt siis 6 nimellistä santtua ja loput kymmenkunta on nimettömiä. Ei se nimettömyys kasvia pahenna yhtään, mutta jatkossa aion ostaa mieluummin nimellisiä.

Kännykällä kuvatessa noiden tummakukkaisten väri ei tule ollenkaan oikein esille, ne näyttää liian vaaleilta ja räikeiltä kuvissa. Mutta oli pakko illalla napata noista kahdesta komeimmin kukkivasta kuvat, on niin kauniita. Violetin sain iskän avovaimolta ja viininpunaisen ostin paikallisesta kukkakaupasta.

Helmivillakko kasvaa hienosti eteläpuolen auringossa, siinä on niin suloiset nuo uudet pienet helmet! Kovaa vauhtia tulee uutta kasvua kyllä. Samoin kuparilehdet kasvaa tosi kovaa tahtia, ei ne enää ihan pikkutaimia ole. Ja ne lähti saman tien tultuaan kasvamaan, eivät järkyttyneet matkasta ollenkaan. Toinen on kukkalaudalla ja toinen amppelissa. Niissä on niin kauniit lehdet. Toisessa on kukkanuputkin, mutta ne ei näytä etenevän ollenkaan.

Tämä Hoya linearikseksi nimetty posliinikukka osoittautuikin Hoya retusaksi. Ei haittaa, hauskan näköinen laji, tuollainen hassu risukasa! Tämä myös kukkii ihan samalla tavalla kuin muutkin poslarit, vaikka onkin niin erilainen.

Kaktusten päivä

Pienet saviruukut tuli eilen ja on ne kyllä niin suloisia! Ne myytiin 8 kpl pakkauksissa 4,50 euron hintaan, minusta edullisia. Näissä on siis halkaisija 7 cm, eli hiukan isompia ovat kuin Ikean pienet umpiruukut, jotka tuli ensimmäisten kaktusten mukana. Nuo pienet kaktukset sopii tosi hyvin tähän kokoon. Muutaman isoimmista laitoin 11 cm ruukkuihin, joita minulla oli vapaana. Aluslautasiksi otin osalle lasitölkkien kannet ja osa on isommilla lautasilla porukassa.

Ihan ensimmäiseksi liotin tottakai ruukut ja sitten laitoin likoon myös ne kaktukset, joilla oli vielä ostomulta. Kaktusten ostomulta tuppaa olemaan kookos- tai turvepitoinen höttyrä, jota en koskaan ole oppinut kastelemaan oikein. Tein kestomullasta ja Leca-murskeesta sopivan sekoituksen, jossa on siis enemmän mursketta, kuin multaa. Entinen höttyrä pitää liottaa pois, koska se tarttuu tiukasti juuristoon.

Umpiruukuissakin olevilla kaktuksilla oli aivan terveet ja tosi kuivat juuret, vaikka kastelin niitä reilu viikko sitten. Uudessa kasvualustassa ja ruukuissa uskallan kastella tiheämmin, ja pakkokin kyllä, koska alusta ei pidätä vettä juurikaan ja saviruukku hengittää, eli alusta pääsee kuivumaan paitsi pohjareiän kautta, myös ruukun kautta. Otin kaikista kaktuksista kuvan ennen ruukunvaihtoa ja sitten yksitellen uusissa ruukuissaan, plus palleroista yhteiskuvan kolmistaan.

Yritin etsiä kaikille tieteelliset nimet, mutta se osoittautui liian haastavaksi. Löysin joillekin ainakin lähes varmat lajit ja parille varmatkin, mutta osa jäi tunnistamatta. Netistä löytyy aika hyviä kuvastoja avuksi tunnistamiseen ja osa nettikaupoista on aika luotettavia lajien nimeämisen kanssa, mutta ristiriitaistakin tietoa löytyy todella paljon. Lisäksi lajit voi olla niin lähellä toisiaan, että niitä on ihan mahdoton tällaisen aloittelijan erottaa toisistaan. Kaktuksen ulkonäköön kun vielä vaikuttaa kasvuolotkin niin vahvasti, että sama laji voi näyttää ihan toisenlaiselta kasvaessaan erilaisissa oloissa. Yritä siinä sitten nimetä lajit oikein.

Austrocylindropuntia vestita "Cristata"

Cereus repandus "Florida"

Mammilaria elongata, kaksi värimuotoa

Gymnocalysium baldianum

Opuntia microdasys

Ja sitten niitä nimettömiä liuta.

Siirsin juorut ja kehtolehden ikkunalaudalle ja kaktukset tuohon eteläikkunan kukkapöydälle, tuo on niille talveakin ajatellen ainoa oikea paikka. Kunhan juorut siirtyy vähitellen amppeleihin, saan ikkunalaudan saintpaulioille ja tuohon kukkapöydällekin mahtuu vielä lisää santtuja. En vain kyllä tiedä, mihin saisin mahtumaan lisää amppeleita? Ikkunalla on enää yksi paikka vapaana, kun laitoin amppelisoilikin sinne tänään. No jaa, on siinä yksi pistokaspurkki, jonka voin kyllä siirtää muualle amppelin tieltä, eli kahdelle juorulle amppelipaikka.

Uskomattoman hankala käsiteltävä tuo jänöopuntia (Opuntia microdasys), siitä lähtee mahdoton määrä pientä piikkiä, jotka kaivautuu syvälle ihoon. Ja ne tarttuu ihan pienestä hipaisusta, mutta niitä on hankala saada ihosta irti. Laitoin tuollaista paksumpaa pakkauspaperia opuntian ympärille, mutta aina joku sormensyrjä ehti hiukan hipaista sitä ja sitten sai taas nyppiä pikkuisia piikkejä. Jos ne jää ihoon, ne pistää ja kutiaa pahasti.