Amppelisoilikille (Streptocarpus saxorum) ostin valkean suojaruukun ja aion ripustaa sen ikkunalle, luultavasti tuohon läntiselle. Peperomia polybotrya saa samanlaisen saviruukun, joissa minulla on muitakin Peperomioita. Unohdin vain ostaa ruukkusoraa ja tilasin sellaista lecamurskaa nettikaupasta, pitää odottaa että se tulee niin pääsen laittamaan nuo parempaan kasvualustaan.
Amppeli- eli pikkusoilikki on kyllä tosi kaunis jo ihan viherkasvina, tämä yksilö on kukaton tällä hetkellä. En osaa sanoa, voiko se kukkia uudelleen samalla kaudella. Se on kasteltu todella märäksi ja taidan ottaakin sen pois ruukustaan kuivumaan hiukan. Multa on tosi heviä, täytyy laittaa tosiaan se hiukan kevennetympään tavaraan. Mutta aivan ihana tämä on, todella suloinen tuo lehtien lyhyt nukka.
Taitan ja Carousel Ponyn lehdet tuli eilen ja valitettavasti ne oli irronneet kostukepaperistaan, heiluivat irrallaan laatikossa. Toinen Taitan lehdistä oli katkennut ja muusaantunut tosi pahoin ja toiset lehdet oli jo alkaneet kuivua, varret oli läpikuultavia. Myyjä tarjoutui lähettämään uudet postimaksujen hinnalla, mutta yritän nyt näitä kahta kovin pienikokoista ja heikkokuntoista saada toipumaan. Leikkasin läpikuultavaksi menneet osat pois ja uitin lehtiä tovin haaleassa vedessä, sitten laitoin multaan ja pussin päälle. Katsotaan nyt, epäilen että ehtivät kuivua liikaa. Tosi harmi, jos en nyt saakaan Taitaa. Postin toiminta on kyllä arvaamatonta, mutta uskon että nuo olisi selvinneet matkasta, jos olisivat pysyneet paikoillaan, varret paperin sisällä. Niitä oli kyllä teipattu paikoilleen, mutta nyt teippaus oli vain pettänyt. Maitotölkkipakkaus oli ihan ehjä, eikä yhtään rutussakaan. Maksoin näistä kolmesta lehdestä 6,50 postikuluineen.
Olen niin tyytyväinen pieneen juorukokoelmaani, alkaa olla mukavasti erilaisia juoruja. Vielä haluan joko Nanoukia tai Blushing Bridea, joku Tricolor tai Multicolorkin kävisi. Purppurajuoru on lähtenyt todella reippaasti haaroittumaan, samoin muutkin, joiden oksia katkoin. Juorut on kyllä niin kiitollisia kasvatettavia, juurtuvat vauhdilla ja kasvavat muutenkin kuin rikkaruohot. Pale Puma on niin nätti!
Muorinkukkakokoelmakin siis kasvoi taas yhdellä, tämä polybotryahan oli jo aiemmin lähteä Prismasta matkaan. Jäin silloin empimään, kun se näyttää aika samanlaiselta kilpipiilean kanssa, mutta nyt en voinut enää vastustaa sen paksuja, kiiltäviä lehtiä. Huomasin vasta kotona, että pari lehteä on valkokirjavia, tosi kauniita!
Noiden kahden lisäksi ostin yhden pienen kaktuksenkin, jossa on aika harvassa pitkiä hämähäkkimäisiä piikkejä. Kaktuksia olisi ollut vaikka minkälaisia, vaikea oli valita. Nämä tummemmat tapaukset selvästi miellyttää minun silmää, kun niitä tulee valittua nykyään. Tilasin kaktuksille pieniä 7 cm saviruukkuja, ne on siis vain sentin suurempia, kuin nuo myyntiruukut. Muutamalle pitää varmaan ostaa jo 9 cm tai isompikin ruukku, kun ovat kasvaneet niin kovasti. En kyllä nyt tiedä, onko tulevissa ruukuissa pohjassa reikää, mutta onhan saviruukku kuitenkin kivempi vaihtoehto. Ja ehkä voisi testata nyt jopa sitä reiän poraamista. Yleensä saviruukuissa on aina reikä. Vaihdan kaikki kaktukset kyllä saviruukkuihin, se passaa minusta niille parhaiten.
Helmivillakko kasvaa ja nyt siitä yksi oksa kasvaa hassusti ylöspäin. Pitaijan eli tarhametsäkaktuksen taimet on myös alkaneet saada pituutta. Ne näyttää nyt piikikkäiltä minisiltä kurkuilta. Hopeaköynnös on kai myös toipunut pitkähköstä matkastaan, kun sen uusi lehti on lähtenyt nousemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti