Jos pitäisi valita...

Kasviryhmässä oli sellainen ajatusleikki, että jos joutuisi luopumaan kaikista muista paitsi viidestä kasvistaan, niin mitä nuo viisi kasvia olisivat. Minulle olisi toivottoman vaikeaa valita viisi yksilöä, koska suhtaudun niin tunteellisesti näihin kaikkiin, mutta jos olisi pakko vähentää reilusti, voisin muutamista ajatella luopuvani. Esimerkiksi käenkaalit on sellaisia, koska ne roskaavat ja jostain syystä ne vain eivät niin sykähdytä. Varmaan jossain vaiheessa puran ne ja kerään kävyt mullasta talteen, ne voi sitten lähettää vaikka pistokasringissä eteenpäin.

Kyllähän tässä harrastuksessa joskus tulee tilanpuute eteen ja jostain on luovuttava, että saa uutta tilalle. Uskon, että lähtijät on noissa isommaksi kasvavissa viherkasveissa, esim. banaanista voisin jo nyt melkein luopua, koska se on niin kova juoppo ja ravinnesyöppö ja kasvaa valtavaksi. Siroliuska-aralia, laikkuvehka, raidallinen traakki, peikonlehdet ja viirivehka on kaikki tosi viehättäviä kasveja, mutta jos pitäisi valita vaikka niiden ja gesneriakasvien välillä, ne saisi kyllä lähtöpassit. Toisaalta sitten rakastan yli kaiken juoruja, enkä niistä kyllä luopuisi millään, enkä myöskään poslareista ja muoreista. Kahvi, passion, kiinanruusu, pitsilehti ja anopit varmaan olisi sitten lähtölistalla. No, onneksi ei tarvitse valita, vaikka on nytkin kymmenkunta uutta saintpauliaa juurtumassa ja puolenkymmentä soilikkia. Ja kiiltoliisukka, isoposliinikukka, rönsylilja Ocean ja se uusi juorukin... Kääks, pakko laittaa uutta kukkalautaa ja amppeleita tulille!

Kaikki saintpaulian pistokkaat on hienossa kunnossa, mutta uutta kasvua ei vielä näy yhdessäkään. Laitoin näiden uusimpien päälle pussit, jos se vaikka nopeuttaisi hommaa. Hidasta on. Soilikit on jo hyvällä alulla, siis ne aiemmin laittamani. Nämä uusimmat ei tietenkään vielä ole lähteneet. Laitoin läpinäkyvään mansikkarasiaan myös muoreista lehtiä juurtumaan, katsotaan mille ne alkaa.

Ajattelin tänään leikata juoruista pistokkaat, jotta saan vähän tuuheampia niistä. Liisukan voisi laittaa jo ruukkuun. Kaikki uudet pistokkaat näyttää ihan hyvältä, paitsi Peperomia prostrata on vähän surkeana, saa nähdä toipuuko se kuljetuksesta. Sehän oli tiputellut matkan aikana aika paljon lehtiään ja on siis niin pieni vielä, että vähän jännittää.

Santut kukkii niin kauniisti, tuo tummanvioletti on ihanan röyhelöinen. Violettireunaisessa pinkissä ja viininpunaisessa on paljon nuppuja tulossa, valkoiset on täydessä kukinnassa jo. Odotan niin innolla noita tulossa olevia pistokkaita, sieltä on niin upeita varmasti tulossa.

Helmivillakko näyttää viihtyvän, kun siinä näkyy uutta kasvua. Nuo pikkuiset helmet on tuollaisia soikeita minikokoisia puikuloita, siitä ne sitten pullistuu kasvaessaan. Tätä pidetään vaikeana kasvina, joten saa nähdä pidemmän päälle, mille sen kanssa aletaan, mutta toistaiseksi on näivettynyt vain muutamia helmiä ihan mullan pinnasta.

Kovasti vaikuttaa ihmisillä olevan tuholaisongelmia kukissaan näin kesällä. On kilpikirvaa, ripsiäistä ja vihannespunkkia. Pitää varmaan alkaa karanteeraamaan uudet kasvit, mullakin on jo vähän harsosääskiä ollut ja yhdessä juorussa oli kirvoja. Nyt oli banaanissa ja muutamassa sen vieruskasvissa jotain vaaleanruskehtavaa kipittäjää, mutta ne näyttää ottavan aika rankasti mäntysuopa-ruiskuttelun, jota harrastan säännöllisesti. Meillä on aika kosteaa sisällä, kun on akvaarioita ja pidän pattereillakin vesiastioita. Korkea ilmankosteus ja kasvien muutenkin hyvät olot ja hyvä kunto pitää parhaiten tuholaiset loitolla, mutta lisäksi on toki olemassa myrkkyjä, erilaisia petohyönteisiä ja mekaanisia konsteja, kuten kasvien vedellä suihkuttelu, lehtien pyyhintä ja liima-ansat. Parhaita myrkkyjä on mäntysuopa, viina ja pyretriini.

En ole mikään panikoija ötököitten kanssa, niitä nyt tuppaa olemaan kasveissa aina. Kunhan saisi pidettyä sen verran vähänä niitten määrät, ettei kasvit kärsi. Pistokkaiden kanssa teen aina tarkan vesihuuhtelun ja tietenkään en anna kenellekään pistokkaita sellaisesta kasvista, jossa jotain ylimääräistä elämää on näkynyt, tai edes sellaisen vieruskaverista. Mutta pointtina siis, että kasvituholaisia on ja tulee aina olemaan kasveissa, paniikki on turhaa ja huonokuntoiset kasvit on aina alttiimpia tuholaisille tai taudeille, kuin hyväkuntoiset. Iso osa tuholaisista inhoaa kosteutta, joten sumuttelu ja kasvien suihkuttaminen ihan läpikotaisin suihkulla pitää ötököitä loitolla.

Pistokasrinki rulaa!

Olipa se taas ihana kierros pistokasringissä! Laitoin oman pakettini maanantaina postiin, siinä lähti soilikkia, pennimuoria, Peperomia marmorataa ja korallikaktusta sekä musta amppeli. Vain muutamalta kierrokselta olen saanut kuittauksen kasvien saapumisesta perille, toivottavasti kaikki on kuitenkin menneet ja vastaanottajat olleet tyytyväisiä.

Minä sain tällä kasikierroksella anopinkielen, passionia ja upean Quicksilver-juorun (Tradescantia fluminensis "Quicksilver"). Tosi hyväkuntoisia ja hyvin pakattuja kasveja, joita minulla ei ollut ennestään, olen tosi tyytyväinen!

Kerroin aiemmin vaihtokaupasta, jossa sain hopeaköynnöksen juurtuneen pistokkaan soilikin lehtipistokkaista. Lähetin soilikit jo aiemmin ja vaihtaja laittoi hopeaköynnöksen postiin viime viikolla. Se viipyi matkalla tähän saakka ja pelkäsin, että pistokas ehtii kuivua tai muuten kärsiä, mutta se tulikin tosi terhakkaana ja hyväkuntoisena perille. Nyt minulla on sitten se hopeaköynnöskin, josta haaveilin kovasti. Se on tosi kaunis! Toivottavasti se alkaa kasvaa, siinä on yksi lehti ja toinen tulossa.

Ostin oman kylän kaupasta kolme pikku kaktusta, joista yksi on mikkihiiri-opuntia ja kahta muuta en tiedä nimeltä. Näitä pikkuisia saa yleensä 3-5 eurolla, olen ostanut niitä useita ja ne on kaikki alkaneet kasvaa. Tuo opuntia on pirullinen piikkeineen ja tosi keikkura pienessä muoviruukussaan, joten kaadoin sen tietysti kädelleni ja sain kunnon piikkitukon nahkaani. Meni tovi piikkejä nyppiessä sitten.

Kasviharrastuksen suola ja sokeri

Ne Facebookin kasviryhmäläisiltä ostamani pistokkaat ja taimet tulivat siis oikein hyväkuntoisina perille ja Postinkaan toiminnasta ei tällä kertaa ole valittamista. Maanantaina postitettu tavallisena kirjeenä ja keskiviikkona olivat perillä. Hiukan oli toisen kirjeen pahvilaatikon nurkka rutussa ja ilmeisesti sen vuoksi pienoinen Peperomia prostratan taimi oli pudottanut osan lehdistään. Mutta sain senkin kuitenkin ihan hyväkuntoisena ruukkuun ja pidetään peukkuja, että pieni lähtee kasvamaan. Tämä on mehikasvi, nautii runsaasta valosta ja harvasta kastelusta. Tässä ihan pienessä yksilössä on jo Peperomioille tyypillinen kukka, tuollainen vaatimaton pötkylä.

Tuon prostratan lisäksi tuli siis miljoonasydäntä (Dischidia ruscifolia), joka on aivan vitsin ihana ja herttainen kasvi. Se on mehikasvi ja kestää lukemani mukaan hyvin erilaisia valo-oloja ja kasvualustan kuivumista. Se saattaa kukkia oikein pienin valkoisin kukin. Jospa saisin noista kolmesta pistokkaasta kasvateltua vähitellen kauniin kasvin.

Sitten tuli se kehtolehti (Tolmiea menziesii), joka on ollut ostoslistalla jo kauan. Se on Yhdysvalloista kotoisin oleva perenna, joka talvehtisi myös ulkona, mutta aion pitää sen huonekasvina. Tämä ostamani on kirjavalehtinen. Kehtolehdellä on aika hentoinen rakenne, lehtien päällä on sellainen harvahko nukka. Se tekee uusia taimia siihen lehden tyveen, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös äidin syliksi. Kaunis kasvi!

Olin ostanut yhden pistokkaan Hoya linearista eli nauhaposliinikukkaa, mutta sitä tuli kaksi pistokasta. Tämä on nyt kolmas poslari ja se on tikkumaisine lehtineen hiukan erilainen. Hauskan näköinen ja toivottavasti myös kukkii sitten joskus.

Näiden kasvien myyjä oli laittanut vielä kaupanpäällisinä mukulapinaatin taimen, joka on ihan uusi tuttavuus taas minulle. Sitä en ollut nähnytkään aiemmin. Kiva pieni taimi, hauska nähdä mitä siitä kasvaa. Se on kai ihan koristekasvi, vaikkei mitenkään myrkyllinen olekaan.

Toiselta myyjältä ostin huutakaupalla kuparilehden taimen ja sain sen halvalla, kun olin ainoa huutaja, hinnaksi jäi myyjän määrittelemä aloitus 4 euroa. Sain kauniin kasvin, jossa on jo nupun alkujakin. Toivottavasti ei ota pahoin nokkiinsa matkasta ja uskaltaa kukkia. Kuparilehtikin on samettipintainen ja kuuluu gesneriakasveihin, joihin siis suuret suosikkini soilikit ja santutkin kuuluu. Ihana lisä kokoelmaan!

Osallistuin sitten taas siihen pistokasrinkiin edellisen viikon ihanuuksista innostuneena ja nyt sain kolme saintpaulian lehteä. Lähettäjä kertoi tehneensä hiukan vakoilua ja sen perusteella valinneensa pistokkaat. Oli kyllä ihan huippua, sain Apache daydreamin, joka on tummalehtinen ja lehden reuna on vaalea. Kukka on tummanvioletti ja röyhelöinen. Sitten sain Cherokee trailin, joka on kirjavalehtinen ja vaaleanpunakukkainen sekä Rupicolan, jolla on vaaleat, pienet ja pyöreät lehdet ja vaaleansininen kukka. Rupicola on vintage-lajikkeita. Laitoin ne tietysti heti multiin ja pussit päälle.

Nyt on kyllä taas niin paljon uutta ja ihanaa kasvateltavaa! Ja aivan ihania ihmisiä näissä kasviharrastajissa, laitetaan kaupanpäällisiä ja vakoillaan, mistä toinen voisi tykätä. Ihan huippua!

Tässä vielä kuva vihreän rönsyliljan nupusta.

Jännä päivä!

Eilen jännitti tulla kotiin, koska ne ostamani pistokkaat oli laitettu maanantaina matkaan. Nehän olikin sitten jo tulleet ja pääsin sydän pamppaillen avaamaan pakkaukset. Molemmat paketit oli hyvin pakattu ja taimet ja pistokkaat oli hyväkuntoisia. Esittelen ne toisessa postauksessa sitten kunnolla, mutta olin tyytyväinen ostoksiini!

Löysin kirpparilta rottinkisen vanhan kukkatason ja ostin sen kuudella eurolla. Sen pinta oli jo aika ränsistynyt ja tummunut paikoin rumasti, joten hioin siitä vanhan lakan pois ja maalasin hökötyksen kermanvalkeaksi. Tuli aika siisti, vaikken ole aiemmin spraypullolla maalannut. Nuo kuvan kukat ei ole telineessä enää, siinä on nyt vain kiiltojukka. Ajan kanssa näkee, mihin telineen sijoittaisi ja mitä kukkia siihen tälläisi. Nuo rottinkiset on kyllä tosi kivoja.

Uusia juoruja ihastelin, ne alkaa vähitellen näyttää kasvun merkkejä ja kohta pääsen latvomaan pisimmät. Saa sitten tuuheammat ruukut, kun istutan latvukset sinne samaan. Juorut on nousseet yksiksi suosikeiksi, ne on niin hienoja ja helppoja. Vielä pitäisi muutamanlainen saada. Pistokkaita on aika hyvin myynnissä, mutta hinnat niin suolaisia. Haluaisin Nanoukia ja valkoraitaista ainakin, sekä jotain ihan pienilehtistä. Ja ehkä joku niistä oikein isolehtisistä! Purppurajuorukin on kyllä aika isolehtinen. Purppura oli tosi violetti tullessaan, mutta menetti väriään reilusti sen jälkeen. Nyt on alkanut kasvaa kovemmin ja väriä alkaa olla taas tuossa uudessa kasvussa.

Kylvetin ilmakasvit eilen lannoitevedessä ja löysin myös toisesta harmahtavasta pennun! Aivan mahtavan paljon on tulossa pieniä näille ja kiva seurata niiden kasvua, vaikka aika hidasta vaikuttaa olevan. Tämä niiden uusi kasvupaikka, tai vanha paikka, mutta uusi tellinki (siis se amppeli, johon laitoin ison punasavisen aluslautasen) näyttää kivalle, mutta ei nuo kasvit pääse siinä näytille niin hyvin kuin tykkäisin. Jonkinlainen verkko tai kehys niille pitäisi olla, johon sitten saisin kiinnittää ne. Pitää kehitellä jotain, kunhan pääsen jyvälle tuosta kytevästä ideasta. Ja sitä kiinnitystä pitää miettiä, kun haluan sellaisen systeemin, josta helposti saan kasvit irrotettua kastelua varten.

Pistokasringistä saamani kahvi ja tulitikkukaktuksen pistokkaat näyttää tosi elinvoimaisilta. Menee varmasti tovi, että niissä alkaa näkyä uutta kasvua, mutta ainakin on lupaavaa, että ne näyttää reippailta, eikä lehtiä ole tipahdellut. Olipa kyllä niin hieno rinki tuo, tosi mukavat kasvit sain.

Yksi saamani saintpaulia alkoi viimein kukkia ja sen kukka on violetti. Soilikin lehtipistokkaista toinenkin lähti kasvamaan, siis niistä aiemman vaihtokaupan pistokkaista. Näistä uudemmista en osaa vielä sanoa, ei ne kuolleita ainakaan vielä ole. Saintpaulian pistokkaissa ei ole vielä kasvua, saa nähdä milloin ne alkaa kasvaa. Uskon, että ne siitä lähtee, kun ne on kaikki vankasti elossa ja virkeinä. Ne on olleet nyt muistaakseni reilun kuukauden.

Ostohousut jalassa!

Niin paljon pistokkaita kuin sainkin, näin Facebookin kasviryhmässä vielä myynnissä Peperomia prostratan taimia ja varasin heti myyjältä yhdet taimet. Tämä myyjä ei tainnut olla ensimmäistä kertaa asialla, koska seuraavaksi ehdotti, että samaan kuoreen mahtuisi muutakin. Tietäähän sen...Pian olin ostanut tuon String of Turtlesin lisäksi miljoonasydäntä, nauhaposliinikukkaa ja kehtolehteä. Hupsheijaa.

Nuo ostamani pistokkaat postitetaan maanantaina ja samoin myös kuparilehti, jonka menin ostamaan eri myyjältä vielä noiden jälkeen. Tähän sopisi se kasvojaan käsillä peittävä apinahymiö. Sorruin siis todella pahasti, ostohousut oli jalassa ja pistokkaita sataa ovista ja ikkunoista. Onneksi sain työpaikalta kivoja taimiruukkuja, kun sinne laiteltiin kesäkukkia. Ne mustat ohuet muoviruukut on oikein kivoja pistokkaille ja pienille kasveille muutenkin. Niissä on hyvät reiät pohjassa ja ne on keveitä, joten niitä voi hyvin sujauttaa suojaruukkujen sisälle.

Ja näiden kaikkien lisäksi sain vielä työpaikalta rönsylilja Oceanin rönsyn. Se on tosi kaunis ja näyttävä rönsylilja, leveälehtinen ja komean värinen. Se myös kasvaa tosi isoksi. Sille tulee amppelipaikka kyllä johonkin paraatipaikalle. Ja hei apua, olihan mulle tulossa vielä ensi viikolla kasvivaihtarina hopeaköynnöksen pistokas! Niin paljon toivelistan kasveja!

Kaktuksilla on kyllä kova kasvukausi menossa. Niille pitää ostaa kunnolliset pienet saviruukut, kunhan pääsen kaupunkiin. Niistä osa on nyt umpiruukussa ja siinä on aina kyllä se liikakastelun vaara niin iso. Ihana nähdä kuvista, kuinka paljon nuo kaktukset tosiaan on kasvaneet tultuaan, kai sitä on osannut sitten hoitaa oikein.

Ilon ja onnen päivä

Joskus päivä on vain niin kiva! Tänään sain töistä lähtiessä työkaverilta isoposliinikukan pistokkaita ja kaksi anopinkielen poikasta, siis aivan ihania on! Poslarit on nyt juurtumassa vesilasissa ja anopit laitoin multiin pieneen ruukkuun. Toivottavasti lähtevät nyt tekemään juuria ja kasvamaan!

Nyt on ollut kovaa tohinaa kasvirintamalla muutenkin, osallistuin taas pistokasrinkiin ja sitten tein vielä kasviryhmään oman vaihtariketjun, missä sain kivoja vaihtokauppoja aikaiseksi. Sinne tuli tosi paljon kasveja ehdolle, paljon olisi pistokasvaihtoon innokkaita ihmisiä. Toivottavasti muillekin tuli onnistuneita vaihtokauppoja sieltä.

Ensimmäisenä vaihdoin pastellinväristä röyhelösoilikkia Gloria-nimiseen soilikkiin ja valkoista saintpauliaa sini-violettiin soilikkiin. Nämä tuli jo tänään ja istutin molemmista toisen lehden sellaisenaan ja toisen pitkittäin lehtiruotia pitkin halkaistuna. Alkaa olla jo aika lailla tungosta tuossa keittiön tasolla.

Seuraavaksi vaihdoin herttaköynnösvehkan pistokkaan Green Hill-juorun pistokkaisiin. Nekin tulivat jo, kolme kappaletta ja ne on myös mullassa jo, koska kahdessa oli juuria. Kaunis vihreä ja pienilehtinen juoru, lehtien alapuolet on violetit.

Viimeisenä vaihdoin rionjuorun pistokkaat  (7 kpl) nahkamuorin pistokkaisiin (2 kpl). Tämä tapahtuu vasta ensi viikolla, joten jäädään nyt innolla odottelemaan maanantain postitusta ja kasvien saapumista. Nahkamuori!

Tuossa oli jo niin paljon ihania juttuja, mutta sitten löysin vielä pistokasringistä tulleen paketin postilaatikosta. Se tuli Larsmosta ja oli tosi hyvin pakattu, mikä jo herätti toiveita. Siellä oli kahvipensaan taimi ja tulitikkukaktuksen pistokkaat! Kumpikin ihan uusi laji minulle ja tosi hyväkuntoisena perillä, olen näistä kyllä ihan onnellinen. Laitoin itse menemään kevätkaktusta ja violettia röyhelösoilikkia.