Juoru uusiksi

Eteläikkunalla roikkunut rionjuoru oli aika uusia pistokkaista, se oli jo alkanut hidastaa kasvua ja siitä tiesin, että ruukku alkoi olla täynnä juurta. Ostin sen todella pikkulehtisenä, mutta se alkoi heti valoon päästyään kasvattaa isompia lehtiä. Siinä on ollut todella kirjavat värit, samassa kasvissa on ollut täysin vihreitä, valkokirjavia, keltakirjavia ja täysin valkeita oksia. Leikkasin koko juorun pistokkaiksi ja lajittelin niitä hiukan värin mukaan eri purkkeihin, tai laitoin lähes kokonaan vihreät ja eniten valkoista sisältävät omiin ruukkuihin. Yhden isomman ruukun laitoin sekaoksista. Sain siis tuosta yhdestä juorusta kolme ruukullista oksia. Ja todella, vanha ruukku oli ihan täynnä juurta. Kaksi ruukkua meni takaisin eteläikkunalle, mutta hiukan laidoille ja yksi odottaa vielä sopivaa sijoituspaikkaa.

Laittelin myös muita juoruja vähän, istutin juurtumassa olleita pistokkaita ja leikkelin pitkiä oksia tuuhennukseksi ruukkuihin. Quicksilverissä oli pistokkaan kärkilehti jostain syystä ruskistunut, ehkä se sai tarpeekseen kuukausikausien vesilasissa elelystä... No nyt se on ruukussa. Albovittata näyttää tosi hienolta näin tuuheana ja nukkajuorusta todellakin erottaa ikkunalla kasvaneet taimet ja taka-alalla näkyvät, pimeämmässä kasvaneet kalpeat huitulat. Zebrina on tosi nätti, sillä saa kyllä juoruperheeseen ainakin väriä!

Monstera karstenianum sp. Peru, jonka pistokkaan sain pistokasringistä ei ole näyttänyt mitään kasvun tai juurtumisen merkkejä vesilasissa. Olen vain antanut sen olla siellä ja hengissä se on pysynyt. Päätin nyt tehdä asialle jotain ja istutin sen vartta pitemmälti multaan vaakatasossa, jos innostuisi jostain kasvupisteestä juurta pukkaamaan. Ei vielä näytä tämä kasvi oikein miltään, mutta jos lähtisi kasvamaan ja saisi sitten ajan kanssa tuuhenneltua. Tässä on hauska lehtirakenne.

En ole tainnut muistaa kirjoitella siitä keltasävyisestä Tillandsiasta, että se kuoli kesällä. En ehkä kastellut tarpeeksi tai mikä lie, mutta henki siltä lähti, löytyi vain kuivunut kippura. Harmi, kun sillä oli niitä ihania pentujakin monta, nekin ehti kuivahtaa kaikki. Haluaisin ehkä tuohon tarjotinamppeliin sellaisen ison Xerographican, se voisi kasvatella lonkeroitaan sitten sieltä alaspäin. Nämä voisin siirtää jonkinlaiseen häkkiviritykseen tai puukehykseen ikkunalle.

Tuoksulehtikaktuskin pääsi omaan ruukkuun. Hauska nähdä millainen siitä kasvaa, minulla ei ole aiempaa kokemusta kuin marraskuunkaktuksesta näistä lehtikaktuksista.

Odotan niin innolla sitä uutta ikkunahyllyä. Tällä hetkellä vain luulen, että muutan suunnitelmia hiukan ja laitan siihen hyllylle muorinkukkia, kilpipiilean ja ehkä jotain noista roikkuvista meheistä, kun haluan varmaankin pitää nuo kaktukset tuossa tason päällä. Ne vain näyttää niin hyvältä siinä ja ne saa santtujen, soilikkien ja muorien lisäksi eniten tuijottelua osakseen, joten haluaisin pitää ne matalammalla. No, suunnitelmat ehtii muuttua vielä ja vaihtelen aika usein muutenkin kasvien paikkoja. Olen jo ostanut hyllyyn köyttä, siitä tulee nyt paljon sirompi kuin tuo aiempi, rouheatekoinen seinähylly. Haluan tarkoituksella erityylisen, kun bohoilen sisustuksessa muutenkin ja siihen ei mikään kovin yhtenäinen vain passaa, vaan nimenomaan vaihtelu ja miksailu.

Baby Bunny Bellies oli kasvattanut todella pitkän oksan ja sain siitä monta pistokasta muutenkin tuuhentamaan ruukkua. Tämä on Pale Puman jälkeen juoruista kakkossuosikkini, niin ihanan samettisen tuntuiset, pehmoiset lehdet ja kaunis väritys.

Onhan nämä kaikki miniliinit niin söpöjä että! Muori caperata "Rosso" on kasvattanut niin kauniskuvioisia, pienoisia lehtiä ja Chantaspring on myös innostunut kovasti puskemaan uutta. Rob's Vanilla Trail oli matkan jäljiltä hiukan kurtussa, laitoin sen pieneen saviruukkuun ja se oli yön aikana jo oikaissut itseäään paljon. Vielä ei näkynyt Rupicolassa ja kumppaneissa uutta kasvua, saa nähdä milloin ne alkaa kasvaa. On ne tukevasti juurtuneet kuitenkin jo. Ja viimeisimmät nimelliset lehdet oli kaikki elossa, kastelin hiukan ja löin taas huput päälle niihin.

Osallistuin taas pistokasrinkiin, mutta sitten tuli tieto Postin lakosta, joten saa nähdä onnistuuko postitus.

Vähän vielä kesää

Tuli yhtäkkiä vielä keskelle alkavaa syksyä niin lämpimät ja kesäiset säät, sai taas alkaa kastella kukkasia oikein kunnolla. Kasvit saa tankata valoa kovaa kaamosta varten. Onneksi santtujen itäneet taimet on jo melko hyvässä kasvussa ja onneksi olkkarissa on isot ja valoisat ikkunat niille, jotka ei ole vielä itäneet. Ne tarvii kyllä valoa starttaamiseen, eikä nuo keittiön pohjoisikkunat kyllä riitä.

Vaihdoin olohuoneeseen ison kirjoituspöydän tilalle pienemmän 60-lukulaisen (?) kaapin, se on paljon sirompi ja sopii paremmin tuohon ikkunan alle. Toisten ikkunoiden alle pitäisi löytää myös joku taso, mutta matalampi ja pidempi. Tällä hetkellä tuossa kaapin päällä on kaktuset ja mehit, mutta ne siirtyy ikkunalle, kunhan saan siihen värkättyä roikkuvan hyllyn.

Soilikkivauvelit kasvaa hienosti, samoin Dibleysin taimet LE-Macho ja Chantaspring, uusia lehtiä pukkaavat kovasti. Mac's Black Jackin lehti on ainakin vielä elossa. Pitäisi kurkkia muutkin pistokkaat, että onko hävikkiä tullut. Näiden menestyksen vastapainoksi onnistuin saamaan pienemmän White Madonnan nuupolleen, se ei oikein näytä toipuvan tuosta. On siinä vielä lehtiä elossa, pitää seurata mille se alkaa. Se meinasi kuivahtaa ja sitten siitä säikähtäneenä hukutin sitä vähän.

Soilikeilla on vieläkin innokas kukinta päällä ja paljon nuppuja nousemassa, miten ne jaksaakin kukkia näin kauan! No samoin kyllä on nuo santutkin, ihania kun palkitsevat noin runsaalla ja kauniilla kukinnalla.

Harmi kun tästä Pale Pumasta ei saa todenmukaisia kuvia. Sen lehdissä on sävyjä, jotka ei näy salamalla, eikä oikein keinovalossa. Pitäisi testata kunnon luonnonvalossa, jos huomenna on aurinkoista. Mielettömän ihana juoru, mun lemppari.

Ostin kasviryhmäläiseltä Rob's Vanilla Trailin taimen, taisi maksaa 7 euroa. Oli oikein hyvin pakattu ja hyväkuntoinen, ruukutan sen huomenna ja otan kunnon kuvan. Vanilla Trail on tosi kaunis, haalean puuteripinkeillä kukilla. Taidan laittaa sen pieneen saviruukkuun, jonka ostin kirpparilta tänään.

Annoin eilen muutamia kasveja äidilleni, lemon lime-traakin, siroliuska-aralian ja laikkuvehkan. Annan vielä jotain muitakin, haluan tilaa santuille, muoreille ja kaktuksille. Ja noille juoruille, joita on vielä tuolla juurrutuspurkeissakin. Niin ja onhan siellä tyyriän, iresinen, tuoksulehtikaktuksen, n'joyn, sp. Perun, Ocean-rönsyliljan ja minkähän vielä pistokkaita odottamassa ruukutusta. Huomenna voisi olla ruukutusilta, kunhan kotiudun!

Mahtava reissu!

Kävin supertehokkaalla 29 tunnin minilomalla, joka sisälsi yhden kukkakauppavierailun ja Ikean kiertelyn. Oli niin mahtavan rentouttava vuorokausi ja löysin aivan ihania uutukaisia, olen kyllä tosi tyytyväinen. Kukkakauppa oli se sama, josta ostin aikaa sitten kääpiökissuksen ja muistaakseni tuon Peperomia marmoratan? No sama se sille, mutta siis kiva kauppa, hyväkuntoisia kasveja ja kiva valikoima. Kauppa sijaitsee Oulun Ideaparkissa, en muista sen nimeä kylläkään. Siellä oli kaikki viherkasvit -50% ja oli mm. herttalyhtyköynnöksiä, upeita isoja juoruamppeleita, kaunista kirjavaa rionjuorua ja tottakai kaikenlaista peruspeikkoa sun muuta.

Ostin tuolta kukkakaupasta hernevillakon (Senecio herreianus), niitä on aika harvoin näkynyt myynnissä. Sille jäi hintaa vähän päälle 6 euroa ja se on aika kivan kokoinen. Tämä oli kyllä niin huippulöytö, nämä köynnöstävät mehit on ihan minun heiniäni! Minulla on nyt helmi- ja hernevillakko, miljoonasydän ja herttalyhtyköynnös näitä samantyylisiä ja sitten vielä Hoya retusa, joka on myös vähän samaa sarjaa.

Hotelliaamupalan jälkeen jaksoi hyvin ajella Oulusta Haaparannalle ja painella Ikeaan. Siellä kierreltiin tottakai oikein huolella koko laitos ja kierroksen kruunasi kasviosasto. Ikeassa on kasvien määrään nähden yleensä ollut hyväkuntoisia kasveja ja eihän niiden hintojen kanssa vain voi muut myyjät kilpailla. Isot sutipuut, palmut, jukat ja traakit oli 15-25 euroa, pieniä mehejä ja kaktuksia saa viidellä eurolla kolme. Siihen väliin mahtuu erilaisia aloeita, anoppeja, isompia mehikasveja ja kaktuksia, flamingoja, muratteja, perhosorkideoita, mansikkakaktuksia sekä mm. kurkumaa, tulilatvaa, krysanteemia jne. Myös muutamia muoreja, piileoita ja alokasioita oli.

Kaktuksiahan minä menin sieltä katselemaan, mutta ihan ensimmäisenä iskin silmäni Peperomia angulata "Rocca verdeen", joka oli tosi hyväkuntoinen ja maksoi alle viisi euroa. Olen näitä katsellut kukkakaupoista ja melkein ostanutkin, hinta on ollut 12-15 euroa. Kaunis muori, enemmän tuollainen lakoava ja jopa köynnöstävä kasvutapa, kuten pennimuorillakin. On hieno lisä kokoelmaan!

Sitten katselin erilaisia anoppeja ja aloeita, hiukan houkutteli kyllä keihäsanoppi ja Sansevieria cylindrica "Starfish", mutta jätin ne sitten kuitenkin hyllyyn. Mutta tällainen hassu tapaus oli jo pakko napata kärryyn, tämä on sarvialoe Gasteria maculata tai batesiana "Little warty". Hassu pieni mehikasvi, passaa niin hyvin tuonne kaktuskokoelman sekaan eteläikkunalle. Hoitohan näillä on ihan sitä samaa, kuin kaktuksillakin, tuonne lehtien väliin ei kestä lorotella vettä. Tällä on jo pentujakin ruukussa, toivottavasti nekin jatkaa kasvua!

Ja sitten ne kaktukset! Valikoima ei ehkä nyt ollut ihan niin päätä huimaava, eikä isommissa kaktuksissa oikein ollut mielenkiintosia edes, mutta kyllähän pikkuisissa sentään kaikkia ihanuuksia oli. Hankalaa näissä on se, että ne myydään kolmen seteissä. Kaktukset vaihtelee ja on vaikea valita sellaisia settejä, joissa kaikki kolme olisi niitä ihanimpia. Sain kaverin avustuksella rajattua setit kahteen ja ostin sitten lopulta ne molemmat. Eli kuusi pientä kaktusta! Kaksi on vissiin jotain opuntioita, loppuja en edes yritä arvuutella. Mutta hauskoja ja erilaisia kaikki.

Lempeä syysaurinko

Aivan ihania tällaiset syyskesän päivät, kun osan aikaa aurinko paistelee ja osan ajasta on sopivasti pilvistä. Aurinko ei ole enää ole paahtava, vaan lempeä ja kasvit näyttää niin kauniilta sen valossa.

Helmivillakko on alkanut kasvaa ruukusta ulos, muutama reilumpi kastelukerta ja heti kunnon kasvua. Olen niin varovainen aina tuon kastelun kanssa.

White Madonnat on aivan mielettömän sieviä, tosi reippaasti innostuivat nyt kukkia tekemään kesän loppua kohti. Tämä on kyllä tosi kaunis lajike. Tein kaikille santuille ja lehtipistokkaille puisista askartelutikuista nimikyltit, kun muovilusikat on mun silmään aika rumat. Tässä tikkukuvassa näkyy nyt kaikki tällä hetkellä löytyvät santut, paitsi nimettömät. Pitää niillekin tehdä kyltit vielä. Onhan niitä jo aika rivi!

On nämä nimettömätkin aivan upeita, uusia nuppuja pukkaavat kaikki. Ja soilikit, ne ei näytä pitävän taukoa ollenkaan. Kaikissa kukkia ja nuppuja.

Tulitikkukaktus on alkanut mukavasti kasvaa, joka oksassa on uutta kasvua. Tämä ja korallikaktus on helppo sekoittaa, ovat niin samanlaisia ja kaupoissakin usein väärillä nimillä. Kuitenkin ne erottaa, kun vertaa lehdyköitä. Tulitikkukaktuksella lehdykän pää on kaventuva, korallilla taas tasapaksu.

Peikonlehti on kasvatellut noita ilmajuuriaan oikein urakalla, ne kasvaa Ikean kärryn verkkopohjasta läpi ja saa nähdä minne asti siitä jatkavat. Uutta lehteäkin näkyy tekevän, kun pieni piikki vähitellen sieltä varresta alkaa puskemaan.