Aivan ihania tällaiset syyskesän päivät, kun osan aikaa aurinko paistelee ja osan ajasta on sopivasti pilvistä. Aurinko ei ole enää ole paahtava, vaan lempeä ja kasvit näyttää niin kauniilta sen valossa.
Helmivillakko on alkanut kasvaa ruukusta ulos, muutama reilumpi kastelukerta ja heti kunnon kasvua. Olen niin varovainen aina tuon kastelun kanssa.
White Madonnat on aivan mielettömän sieviä, tosi reippaasti innostuivat nyt kukkia tekemään kesän loppua kohti. Tämä on kyllä tosi kaunis lajike. Tein kaikille santuille ja lehtipistokkaille puisista askartelutikuista nimikyltit, kun muovilusikat on mun silmään aika rumat. Tässä tikkukuvassa näkyy nyt kaikki tällä hetkellä löytyvät santut, paitsi nimettömät. Pitää niillekin tehdä kyltit vielä. Onhan niitä jo aika rivi!
On nämä nimettömätkin aivan upeita, uusia nuppuja pukkaavat kaikki. Ja soilikit, ne ei näytä pitävän taukoa ollenkaan. Kaikissa kukkia ja nuppuja.
Tulitikkukaktus on alkanut mukavasti kasvaa, joka oksassa on uutta kasvua. Tämä ja korallikaktus on helppo sekoittaa, ovat niin samanlaisia ja kaupoissakin usein väärillä nimillä. Kuitenkin ne erottaa, kun vertaa lehdyköitä. Tulitikkukaktuksella lehdykän pää on kaventuva, korallilla taas tasapaksu.
Peikonlehti on kasvatellut noita ilmajuuriaan oikein urakalla, ne kasvaa Ikean kärryn verkkopohjasta läpi ja saa nähdä minne asti siitä jatkavat. Uutta lehteäkin näkyy tekevän, kun pieni piikki vähitellen sieltä varresta alkaa puskemaan.


















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti