Karmeinta kaamosta

Ehtipä kulua pitkä aika edellisestä postauksesta, perhesyistä en ole ehtinyt kirjoittelemaan, enkä paljoa ole muutenkaan kasveihin nyt useampaan viikkoon keskittynyt. Onneksi nyt kaikki on jo hyvin ja voi taas syventyä harrastukseen. Vähitellen tässä alkaakin taas into nousta, kun päivä on jo hitusen pidempi ja kaupoissa paljon viherkasveja myynnissä.

Aivan kamalaa aikaa ollut kasviharrastajalle tämä kaamos, voisin itkeä kaikkia menetettyjä ihanuuksia! Lähes kaikki santtujen lehtipistokkaat ja pikkutaimet on menneet, samoin molemmat villakot, pari kaktusta ja useampi ilmakasvi. Lisäksi kaikki mehit ja soilikit näyttää onnettomilta ja saattavat kuolla, liisantyyny, miljoonasydän, herttalyhty, muorinkukat ja osa juoruista on aivan surkeina... Ne kasvilamput on pakko alkaa hankkimaan!

Muutaman kasvin olen menettänyt myös uuden koiranpennun hampaisiin, suomenpystykorva Huru on ollut erityisen innostunut kukista ja repinyt jo monta kasvia. Jospa se vähitellen jättäisi ne rauhaan, vähän turhan terävähampainen ja ehtiväinen tämä uusi koiralapsi. Onneksi se on kuitenkin myös luokattoman söpö!

Löysin vihdoin sopivan kukkapöydän olohuoneen isommille ikkunoille, länsi-ikkunoille siis. Tämä on riittävän pitkä, matala ja siihen sopii mukavasti kahteen riviin kasveja. Ja toisen roska oli nytkin toisen aarre, sain tämän kotimaisen, tukevan laatuhuonekalun ilmaisella paikallisesta Facebook-ryhmästä. Paljon keveämpi ja kauniimpi kuin se iänikuinen tumma sohvapöytä ja pinnoiltaan aivan ehjä, ovista joku vähän vinksottaa vain.

Kävin myös parantelemassa itseäni paikallisissa kukkakaupoissa ja löytyihän sieltä uutukaisia kokoelmaan, toisesta kaupasta ostin jo aiemmin himoitsemani lehtikaktuksen (21e) ja toisesta kauniin sanikan, joka taitaa olla jonkinlainen pesäraunioinen (6e). Aivan upeita molemmat, siis niin kauniit lehdet. Laitoin ne suojaruukkuihin, en vielä ole kummankaan kasvualustoihin kajonnut.

Perhosorkideat yhtä lukuunottamatta muutti maljakoihin asumaan, paljasjuurisiksi riisuin ne ja änkesin Ikean lasimaljakoihin. Minusta nuo paljaat juuret maljakossa on kauniit ja mielenkiintoiset, lisäksi on helppo seurata juurten kuntoa ja kastelun tarvetta. Pitää vielä yhdelle isolle hankkia tuollainen maljakko, pienille onkin noita jalattomia viinilaseja vielä jemmassa. Perhosia todellakin tulee lisää, ne on niin kauniita ja helppohoitoisia. Taas oli juuristoissa sienimäisiä paakkuja ja muovihäkkyröitä, noiden sisältä on poikkeuksetta löytynyt vain mädäntyneitä juuria, vaikka muu juurakko olisi todella hyväkuntoinen.

Santtu- ja soilikki-innostus on pahasti saanut takapakkia, ne vaatisi niin paljon lisävalaistusta ja jonkinlaisen kastelujärjestelmän, mikä on hankala toteuttaa olohuone-kelpoisesti. Täytyy katsoa, jos jotain lehtipistokkaita hankkisi ja kokeilisi lisävalojen kanssa ensi talven. Mutta ei siis mitään valtavaa kuumetta ole niiden suhteen. Hankintalistalla on tällä hetkellä perhosten lisäksi oikeastaan vain se krokotiilisaniainen, muutamia kaktuksia ja ehkä joku posliinikukka. Toki tämähän on niin vaihtelevaa tämä minun innostus, uusia tulee ja vanhoja menee. Voi olla ensi viikolla ihan eri lista!