Juorut (Tradescantia)

Eka juoruni on tullut minulle muistaakseni äidiltäni, tai en ole kyllä ihan varma. No joka tapauksessa se on ehkäpä herrasjuoru ja se tuli ruukutettuna, olen sen alkuperäisen purkanut moneen kertaan pistokkaiksi. Se on ollut välillä kuoleman kielissä, yleensä kuivumisen takia, mutta aina se vain selviää. Olen antanut siitä pistokkaita muillekin. Mieletön kasvi, täytyy ihailla sen sitkeyttä ja sopeutumiskykyä.

Tykkään juoruista ja arkijuoru on se perusjuoru, varmasti yleisin huonekasvi Suomessa ja erittäin yleisiä ovat myös purppurajuoru sekä herrasjuoru. Juorua helpompaa kasvia saa hakea, se kasvaa kaikissa alustoissa, ruukuissa ja kasvupaikoissa. Se kestää epäsäännöllistä kastelua, jopa paahdetta, aika hyvin myös pimeyttä ja elää vuosia jopa ihan pelkkää juurta sisältävässä ruukussa. Hyvällä hoidolla se on rehevä, nopeakasvuinen ja mielestäni kauneimmillaan amppelissa.

Olin uusinut tuon vanhimman juorun reilu vuosi sitten leikkaamalla sen pistokkaiksi, jotka istutan aina suoraan multaan. Ne lähtee lähes poikkeuksetta kasvamaan, lahjapistokkaat olen tavallisesti juurruttanut vesilasissa. Juorun kasvuvauhti on mieletön ja nytkin sen ruukku oli ihan täynnä juurta. Juuripaakku oli ihan tiivis ja ruukun muodon mukaan kasvanut. Sellaista ei kannata yrittää jakaa, vaan tosiaan suosiolla napsia pistokkaiksi. Jos ruukussa on vielä ns. vapaata multaa, kasvin voi myös jakaa.

Olen käyttänyt juorulla kaikenlaisia ruukkuja, tällä hetkellä ne on aika pienissä muoviruukuissa, joissa on reikiä pohjassa. Multana on tavallinen kestomulta (Pirkka on hyvää perusmultaa) ruukkusoralla kevennettynä. Viimeksi oli ihan tavallista kukkamultaa ilman kevennyksiä. Pidän juorut amppeleissa, jotta ne saavat rauhassa kasvaa pituutta. Ne olisivat kyllä kauniita myös seinätelineissä ja hyllyillä, reunan yli kasvaen.

Kastelen juoruja aika rennolla kädellä, ne ovat melko janoisia kasvaessaan vauhdilla. Annan lannoitetta melkein joka kastelukerralla, paitsi heti mullanvaihdon jälkeen pidän pienen tauon. Merileväuutetta käytän myös. Juorut ei säikähdä helposti kuivuuttakaan, väri muuttuu haaleammaksi ja kasvi ei enää napakka, jos se kuivuu liikaa.

Vihreiden lisäksi juoruja on monenlaisia kirjavalehtisiä versioita. Minulta löytyy myös tummanvioletti Purple Joy, jonka ostin marketista minikasvina magneettiruukussa (2,90e) ja jossa on metallinhohtoisia hopeisia kuvioita sekä pienempilehtinen, valkokirjava rionjuoru (13.90e), joka löytyi paikallisesta kukkakaupasta. Tämä rionjuoru kaipaa uutta multaa ja aionkin sen purkaa joku päivä. Purple Joyn olen istuttanut isompaan ruukkuun ja parempaan multaan noin kuukausi sitten ja se on innostunut todella kasvamaan.

Hoito kirjavalehtisillä juoruilla on täysin samanlaista kuin yksivärisilläkin, paitsi valoa monet kirjavalehtiset vaativat vähän enemmän kasvaakseen kauniisti ja säilyttääkseen kuvioinnit. Kannattaa aina huomioida, että kaupan kasvit on kasvaneet ihanteellisissa oloissa ja mahdollisesti kasvua on manipuloitu voimakkaasti myös kemikaalein, joten kasvu kotona voi poiketa aika paljonkin. Esimerkiksi Nanouk ja Purple Joy myydään erittäin tiiviskasvuisina, niissä lehtien väli on todella lyhyt ja kasvi on hurjan tuuhea. Kotona se vähitellen normalisoituu ja alkaa kasvattaa enemmän vartta ja lehdet on harvemmassa. Se on tosiaan ihan normaalia ja kuuluu asiaan.

Näitä kirjavia löytyy todella värikkäitä versioita ja haluankin niitä ehdottomasti lisää. Haluan kunnon juorukerhon!