Pienet saviruukut on tulleet, pitää hakea ne iltapäivällä, kunhan mies tulee maasturilla töistä. Tiet on sen verran sohjoiset, etten viitsi kauppakassillani lähteä liikenteeseen, jään satavarmasti kiinni sen kanssa. Kukkaruukut joutuu siis odottelemaan. Ehkä illalla tai huomenna aloitan urakan, kuusitoista kaktusta ja mehiä olisi uutta ruukkua vailla. Nuo isommat kaktukset ja isoin mehi menee siis 11 cm ruukkuihin ja loput laitan niihin pieniin 7 cm ruukkuihin. Onnistuin jo pudottamaan Halloween-mehikasvin lattialle ruukustaan, sen multa on ihan rutikuivaa ja se keikahtaa niin herkästi. Hyvä saada se painavampaan ruukkuun.
Kunnon kastelusta huolimatta tämä kaktus ei ole pullistunut yhtään, mutta ei kyllä ole surkeammaksikaan mennyt. Katsotaan, mille se alkaa. Se oli tullessaan sellainen pyöreä ja pullea ja on vain korkeutta kasvanut. Tai ehkä sekin on vain tuon kutistumisen myötä tullut kuvitelma, Haluttaisin nähdä sen juuret, mutta en nyt viitsi rassata sitä enempää. Kastelen joskus tammikuussa uudelleen, jos on vielä hengissä ja katson keväällä juuret sitten tarvittaessa. Voihan olla, että se mököttää nyt ruukunvaihdon takia, eikä ota vettä vastaan kuin vasta keväämmällä. Vähän tässä kaktusten sielunelämässä on vielä opettelemista, mutta vastahan niihin olen tutustumassa. Nyt alkaa olla kohtapuoliin vuosi aikaa ensimmäisten kaktusten ostosta, ostin ne ekat Ikeasta.
Kaikki muut sen aikaiset hankinnat on kasvaneet ihan hyvin, esimerkiksi tuossa keltapiikkisessä pötkyläkaktuksessa (juu, asiantuntevia nimityksiä, lajihan saattaisi olla esimerkiksi Weberbauerocereus johnsonii) on hyvin tullut kasvua niukasta kastelusta huolimatta. Näkyy hyvin tuo kasvuraja, missä vaiheessa on tullut tähän kotiin. Kasvu on ohuempaa, vaikka on ollut eteläikkunalla. Tuossa näkee hyvin, kuinka valtavan paljon suurin osa kaktuksista vaatisi valoa kasvaakseen pulleina ja hienoina. No, näillä mennään.
Tämä mehikasvi on kai lajiltaan Crassula sp."Springtime". Se on myös mullastaan ihan rutikuiva, mutta lehdet on tosi pulleat ja kovan tuntuiset vielä, joten en usko, että kastelua kaipailee isommin vielä. Laitan senkin siis uuteen ruukkuun viimeistään huomenna ja siinä kyllä vähän pakko kostuttaa multaa. Toisaalta tästä on useassa lähteessä maininta, että on kesäisin lepotilassa ja tämä on jo nyt ehtinyt venyä jonkin verran, joten voipi olla, että kastelu olisi hyväksikin? Tämä oli aika tiivis kimppu silloin ostettaessa ja on minusta ainakin sentin pari kasvanut. Näitä on kyllä kiva seurata, millaiseksi kasvavat sisätiloissa. Pikku testi siis, että kannattaako jatkossa mehejä ostella. Näille ei olisi mikään mahdoton homma asentaa led-valoa tuohon ikkunahyllyn alapuolelle, mutta en vielä tiedä, alanko sellaiseen. Alunperin kun on ollut se periaate, että pidän vain sellaisia kasveja, jotka ilman lisävaloja sisällä pärjäilee.
Nyt kun kasvivaloja ei vielä ainakaan olohuoneessa ole, on kiva nauttia akvaarioiden tuomasta tunnelmasta. Olohuoneessa on kaksi allasta, joissa molemmissa on myös kasveja. Koko akvarismi on minulla alkanut kasvinäkökulmasta, kalat on tulleet siinä sivussa. Tällä hetkellä tämä ns. pääallas on tosi paljas, yleensä se on ollut niin täynnä kasveja, että hyvä kun kaloja on näkynyt. Laitoin sinne vähän lisää valoa ja jos vähitellen taas herättelisi tuota vesikasvi-innostustakin. Vesikasvien hyvä menestys vaatii lähes päivittäistä lannoitteiden lisäystä ja vaativampien lajien kauniina pysyminen vaatisi myös hiilidioksidi-lisää, mutta olen aika hienosti saanut ison liudan kasveja menestymään myös ilman hiilidioksidia. Tällä hetkellä en lannoita häpeäkseni akvaariokasveja mitenkään, mutta kyllä nuo tällä hetkellä löytyvät lajit kasvaa ihan pelkällä kalankakallakin. Akvaariosaralla olisi paljonkin suunnitelmia, haluaisin nuo molemmat olohuoneen altaat pois ja tilalle sellaisen 300-400-litraisen altaan synnyttävillä hammaskarpeille (platy, miljoonakala jne.). Tämä on kuitenkin pitkän ajan suunnitelma ja toistaiseksi mennään näin.
Tuollainen pieni sivujuonne tuohon väliin, ei siis ole tarkoitus tätä blogia sotkea akvaariojutuilla. Kunhan nyt halusin esitellä vähän sitäkin puolta, kun kerran uuden kuvan tuosta isoimmasta altaasta otin. Akvaarioaiheinen blogihan minulta myöskin löytyy, mutta se on ollut nukuksissa jo pitkän aikaa. Ehkä vielä innostun sinnekin kirjoittelemaan jossain välissä.
Aion hankkia muistikortinlukijan, niin saan helpommin siirrettyä järkkärillä otettuja kuvia koneelle. Nyt koko blogi on täynnä kännykkäkuvia, mutta jatkossa sitten saattaa olla, että tulee niitä oikealla kameralla otettuja kuvia ainakin välillä. Hankittiin nimittäin pöytäkone, joten ei tarvisi enää räpistellä tabletilla niiden kuvien kanssa. Onhan tämä kirjoittaminenkin ihan erilaista kunnon näppiksellä, kännykällä naputtelu on tympeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti