Kaktusten ja mehien pöytä on aika täysi, mutta siitä muuttaa ainakin tulilatva ja tässä kuvassa näkymättömiin jäävät hopeaköynnös, sitruuna ja lasitölkissä oleva pitsilehti jonnekin muualle, amppeleihin varmaan. Ja köynnöstävät mehit lähtee hyllylle, josta pääsevät laskeutumaan paremmin alaspäin, kunhan kasvavat pituutta. Eli kaktuksia mahtuu varmaan sitten kokoelmaan muutama lisää, hihhii! Se koukkupiikkinen pieni pallero kuoli, kuivahti vain ruukkuunsa. Ei se ainakaan liikakasteluun mennyt, mutta siinähän oli kehnot juuret alkujaankin, varmaan jo liikkeessä ollessa oli siis juuret kuolleet.
Mukulapinaatti on ollut ihan iloinen yllätys, vaikkei se olekaan ns. minuntyylinen kasvi. Siinä ei ole mitään lehtikuviota, lehdet on kyllä raikkaan vaaleanvihreitä ja sellaisia mehevän näköisiä. Lehtien pinta on enemmänkin mattapintainen, vaikkei lehdissä olekaan mitään nukkaa. Se kasvaa köynnöstäen ja kiipeilee mielellään. Se varmaan kiipeäisi ihan vain naruakin pitkin, mutta näyttäisi nätiltä jonkinlaisessa kehikossa kasvaessa.
Vaaleampi kuparilehti pukkaa paljon nuppuja, kiva nähdä sen kukan väri. Taitaa olla kirkkaanpunainen. Tummemmassa ei ole vielä nuppuja.
Kastelin eilen santuntaimet ja ne reagoi kaikki tosi positiivisesti siihen pieneen tilkkaan, kaikki nostivat uusia lehtiään ja Cupid's Jewelin nuppu alkoi avautua. Mac's Rouge Rogue on edelleen vähän huolestuttavan pehmoinen, vaikka sekin vähän kyllä terhakampi, kuin ennen kastelua. Jospa se siitä tokenee!
Juuri lueskelin ulkolaisista ryhmistä keskustelua lehtien lähettämisestä ja siellä oli kyllä hyvin selitetty, miksi santtujen lehdet pitäisi pakata pelkkään tiiviiseen muovipussiin, eikä kääriä kostukkeisiin. Isoin syy lehtien pilaantumiseen on siis liika kosteus ja pelkkä muovipussi riittää pitämään hyvin kastellusta kasvista leikatun, napakan lehden riittävän kosteana. Eli minigrippiin vain, pehmuketta päälle ja pahvikoteloon, siinä olisi kuulemma varmin ja paras konsti. Siellä kertoivat jopa 16 päivän postitusajoista ja tuolla tavalla pakatut lehdet menivät priimakunnossa perille. Varmasti kaiken a ja o on se, että emokasvi on kasteltu edellisenä päivänä hyvin ja tosiaan lehtien tulee olla erittäin napakoita. Jos santun lehti on taipuisa ja pehmoinen, se on kuiva. Toki se lehti voi olla kuiva myös sen takia, että juuristo on hukkunut, eli liikakastelun seurauksena, mutta noin niinkuin yleisohjeena saintpaulian nuupollaan olevat, taipuisat lehdet tarkoittaa sitä, että kasvi on janoinen.
Uuden kasvihyllyn kasveilla menee hyvin. Pale Puma on saanut mahtavasti väriä ja kasvaa niin vankkana. Aivan upea juoru tämä kyllä on, ei voi muuta sanoa. Quicksilver on myös lähtenyt ruukussa kasvamaan, siinä on useita uusia haaroja ja siirsin sen nyt tähän ikkunahyllylle tuolta kauempaa seinältä. Tosi kaunis kimallus on tässä Quicksilverissa.
Kilpipiilea on tainnut myös kituutella liian vähällä vedellä. Se näyttää myös tykkäävän eteläikkunan valosta, kun on pukannut paljon uusia lehtiä. Sen vieruskavereina olevat Peperomiat voi kaikki hyvin, kukkapötköjä näkyy ja uutta kasvua on reilusti. Niillekin pieni tehokastelu teki terää.
Chantaspringissa on osa lehdistä hassuja soikuloita, toiselta laidalta kaitaisia. En osaa sanoa, mistä moinen johtuu, voisi olla jokin kasvutuholainen tai muu riesa aiheuttamassa. En ole nähnyt näissä mitään, mutta jos puutarhalla on ollut jotain. Uusissa lehdissä on molemmat puolet samanlaisia.
Tyyriä ja iresine on niin sopuisasti yhteisruukussaan, ne kyllä korostaa kauniisti toisiaan. Kasvu on kiihtynyt molemmilla ja toivottavasti jatkuukin noin hyvänä, että saan pian napata latvukset pistokkaiksi ja tuuhentaa ruukkua.
















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti